Eduskunta käy tänään keskustelun kotihoidon tuesta. Voit
seurata keskustelua täältä.
Ohessa SDP:n ”miksi” -muistio aiheesta. Osana rakenteellisia
uudistuksia kotihoidon tuki jaetaan puoliksi isille ja äideille. Mitä tämä
tarkoittaa?
SDP:n miksi -muistio
MITÄ: Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi isille ja äideille
MIKSI: Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa perhevapaiden käytössä ja
kannustaa naisia palamaan mahdollisimman pian ”hoitovapaalta” työmarkkinoille.
Ratkaisu kannustaa myös perheitä uuden vuoden 2014 voimaan astuvan osittaisen
hoitorahan käyttöön, joka mahdollistaa mm. osa-aikaisen työnteon ja lasten
hoitamisen kotona.
MITEN RATKAISUUN PÄÄDYTTIIN: Suomen taloustilanteessa tarvitaan lisää
työntekijöitä työmarkkinoille ja maksamaan veroja. Suomessa naisten
työllisyysaste on pohjoismaisittain matala. Työllisyysaste-erot korostuvat
perheenperustamisiässä olevilla. Erityisesti vähän koulutusta omaavat naiset
jäävät usein pitkiksi ajoiksi kotiin.
Lapsiin liittyvien urakatkojen lyhentäminen ja perhevapaiden aikaisempaa
tasaisempi jakaminen isien ja äitien välillä vahvistaa naisten
työmarkkina-asemaa ja edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista
työmarkkinoilla ja perhe-elämässä. Suomalaisen perhevapaajärjestelmän
mahdollistamat pitkät urakatkot voivat heijastua työllisyysasteen lisäksi myös
laajemmin naisten työuriin. Kun Suomessa korvattu hoitovapaa yltää lapsen
kolmanteen ikävuoteen asti, niin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa sen kesto
vaihtelee n. 12,5 kk ja 16 kk välillä. Suomessa korvatun hoitovapaan kesto on
kansainvälisessä vertailussa pitkä. Osana työurien pidentämistä myös nuorten
naisten työhön paluuta hoitovapaalta on joudutettava.
Erityisesti vähemmän koulutettuja naisia uhkaa noidankehä, jossa
työmarkkinoille kiinnittyminen on heikkoa, lapsen kanssa pitkään kotona
vietetty aika vanhentaa edelleen osaamista ja töihin paluu vaikeutuu
entisestään. Lapsen kotona tapahtuva hoito päättyy kuitenkin jossain vaiheessa,
jonka jälkeen paluu töihin voi olla erittäin vaikeaa.
Uudistusta on myös tarkasteltava isien kannalta. Vain harva isä jää tällä
hetkellä kotiin lapsensa kanssa. Isien tasa-arvoisempi osallistuminen lasten
hoitamiseen on erittäin tärkeää paitsi miesten itsensä kannalta, myös lapsen
edun mukaista. Tämän lisäksi miesten nykyistä laajempi hoivavastuu tasoittaa
eroja nuorten naisten ja miesten välillä työnantajien näkökulmasta. Tällä
hetkellä nuori nainen näyttäytyy hyvin usein riskinä nuoreen mieheen
verrattuna. Ratkaisun tuoma tasaisempi hoivavastuun jakautuminen tasoittaa
eroja näiltä osin.
MUITA TÄRKEITÄ HUOMIOITA: Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 kotihoidon
tuen saajia oli noin 116 000, joista yli 109 000 oli naisia ja vain n. 5 %
kotihoidontukea saaneista oli miehiä. Tilastokeskuksen aineistojen mukaan
kotihoidontuen saajia, joilla nuorin lapsi on 2-3 v., oli vuonna 2009 n. 15
000. Tämä on se joukko, jota uudistus koskee.
Jatkovalmistelussa tulee selvittää mm. seuraavia esille nousseita
pulmakysymyksiä: Isyydestä ei ole tietoa, toinen vanhemmista ei elä, toinen
vanhemmista on vaikeasti vammainen, vaikeasti sairas, vaikeasti
päihdeongelmainen tai on laitoshoidossa, toinen vanhemmista on vankilassa,
toinen vanhemmista on varusmiehenä tai rauhanturvaajana, toisella vanhemmista
on lähestymiskielto, ei ole lapsen huoltajuutta tai ei ole lapsen
tapaamisoikeutta, toinen vanhemmista on pitkäkestoisessa kurssimuotoisessa
koulutuksessa, toisella vanhemmista ei ole työpaikkaa, mutta toisella on.
FAKTA: Kotihoidon tuki on valtion antama päivähoitokorvaus, jonka peruste on, että
lapsi on päivähoidossa muualla kuin kunnallisessa päiväkodissa.
Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta
tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta
336,67 e/kk ja muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 100,79 e/kk
sekä yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 64,77 e/kk kustakin.
Kotihoidon tukeen kuuluu myös tuloihin sidottu hoitolisä. Hoitolisä on enintään
180,17 e/kk ja sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Esimerkiksi kolmen hengen
perhe ei saa 3 346,65 e/kk tuloilla enää saada hoitolisää.
Lisäksi muutamat kunnat maksavat kotihoidon tuen päälle ns. kuntalisää, joka on
esim. Espoossa 218,64 e.
SDP:n miksi -muistio
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen kotihoidon tuen
kehittämisen yhteydessä
MITÄ: Rajataan äitiys- tai vanhempainvapaalla olevat tai kotihoidontukea
saavien perheiden lapset subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle.
Tämä koskee arvion mukaan 3 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista.
MIKSI: Päätöksellä halutaan vapauttaa päivähoitopaikkoja kotihoidon tuen
jakamisesta aiheutuville päivähoitopaikkojen lisäystarpeille sekä pienentää
päivähoidon kustannuksia.
MITEN RATKAISUUN PÄÄDYTTIIN: Osana laajempaa kokonaisuudistusta oli
tarpeen etsiä myös säästökohteita perhepolitiikan osalta. Kyseessä on
kompromissiesitys, jonka motiivina on toisaalta tuoda säästöjä mutta joka ei
vaaranna heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen.
MUITA TÄRKEITÄ HUOMIOITA: Työttömien vanhempien lasten oikeutta ei
rajoiteta. Työllisyyden edistämisen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
näkökulmasta ei ole perusteltua vaikeuttaa työttömien työnhakua rajaamalla
heidät subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle, tai rankaista
heidän lapsiaan, jotka usein hyötyisivät paljon varhaiskasvatuksen palveluista,
vanhempiensa työttömyydestä.
Kaikki lapset ovat edelleen oikeutettuja puolipäiväiseen hoitoon ja sosiaalisin
perustein myös kokopäivähoito on mahdollista osalle niistä lapsista, joiden
sisarusta hoidetaan kotona.
FAKTA:Kunnallisessa kokopäivähoidossa olevien lasten lukumäärä v. 2011 oli n. 167
000.
Kunnallisessa kokopäivähoidossa niiden lasten osuus, joiden vanhempi on kotona
äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla on n. 3 % kaikista
päivähoidossa olevista lapsista (STM:n selvitys kotona olevien vanhempien
lasten päivähoidosta).
