Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia
euroa. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn
päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien
viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.
Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron
myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden Electricity Distribution and
Sales -divisioonansa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Kaupan
mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 320 henkilöä.


Fortumin päätös luopua Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnasta ei vaikuta yhtiön
noin 640 000 asiakkaan sähkönjakeluun. Heidän sähkönsiirtosopimuksensa
siirtyvät liiketoiminnan mukana nykyisin ehdoin, kun yritysjärjestely saatetaan
päätökseen.

Fortumin
Suomen sähköverkkoyhtiöiden avainluvut ovat:

Milj. euroa	2012	Viim. 12 kk*
Liikevaihto	321	325
Vertailukelpoinen liikevoitto	101	94
Vertailukelpoinen EBITDA käyttökate	154	154
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	726	749
Bruttoinvestoinnit	157	142

*Viimeiset
12 kuukautta 2013 kolmannen neljänneksen lopussa

Yllä olevat
tiedot ovat Fortumin sivuilta.

Käyttökatetta
siirtoliiketoiminta on tuottanut 47 prosenttia liikevaihdosta, sidotulle
pääomalle 20 prosenttia ja nyt toteutuneelle kauppahinnalle kuusi (6 ) prosenttia.

Liikevoitto liikevaihdosta on ollut 29
prosenttia, kauppahinnalle laskettuna 3,7
prosenttia.
Yhtiön investointitarve on 150 miljoonan paikkeilla ja tulee siellä pysymään
ehkäpä nousemaankin tulevina vuosina, sillä verkoston käyttövarmuus vaatii
paljon kaapelointeja.

Pieni
vertailu Naantalin Energiaan.

• 
  Naantalin Energian käyttökate liikevaihdosta lienee melko lähellä samoja
  lähellä 50 prosenttia olevaa tasoa sen sijaan sidottuun pääomaan verrattuna
  tuottoprosentti n. 13 on kolmanneksen alempana.
• 
  Liikevoitto liikevaihtoon verrattuna 20 prosenttia eli alle Fortumin lähes 30
  prosentin tason.

• 
  Jos Naantalin Energian siirtohintataso olisi Turku Energian tasolla,
  siirtoliiketoiminta ei tuottaisi juurikaan voittoa.
• 
  Nykyisillä lähellä Fortumin siirtohintoja olevalla tasolla ja Fortumin siirtoliiketoiminnan
  ostaneiden tuottoprosentilla 3,7 laskettuna olisi Naantalin Energian
  siirtoliiketoiminnan hinta yli 18 miljoonaa. Hintataso on sama johon päädyttiin
  silloin kun kauppaa eri vaihtoehdoilla  arvioitiin.
• 
  Turku Energian torjuttu tarjous oli
  selvästi alhaisempi, mikä johtui siitä, että edellytettiin Turun
  siirtohintatasoa noudatettavaksi myös Naantalissa. Kysymys on siis, mihin
  pyritään: Maksimaaliseen myyntivoittoon siirtohintoja maksavien kaupunkilaisten
  kustannuksella.

Fortumin siirtoliiketoiminnan myynnin kauppahinta ylitti odotukset
ja niinpä
osakekurssi nousi alussa kuusi prosenttia ja on nyt iltapäivällä vielä yli 17.50
euron. Omistajille myynti on ollut siten ensiarvioiden valossa hyvä.

Tuleeko kauppa olemaan ostajille business riippuu energiamarkkinaviranomisista
ja esimerkiksi siirtovarmuudelle asetetuista säädösvaatimuksista.. Selvää on,
että nykyisellä siirtohintatasolla tulos ei ole riittävä, vaikka matalaan
tuottotasoon tyytyykin. Toisaalta tällä
hetkellä alhaine korkotaso maailmalla tekee lainoilla vivuttamisen
mahdolliseksi. Mutta ne ovat sitten muiden murheita.
Tämä järjestely on nyt sähkömarkkinoiden toiveiden mukainen; tavoitteenahan on
ollut, että kilpailtu toiminta erotetaan monopoliluonteisesta
jakeluverkkotoiminnasta.

Kysymys
kuitenkin kuuluu:

Olisiko valtion pitänyt olla hankintakilpailussa mukaan
esimerkiksi Keskustan ehdottamalla Valtion infrayhtiöllä.
Se olisi
ollut perusteltua. Tosin on huomattava, että kysymys ei ole kantaverosta, joten
mistään katastrofista tai itsemääräämisoikeuden menetyksen uhasta ei ole kysymys. Sen sijaan
voidaan pitää järkevänä, että perusinfrassa on vakaat omistusolosuhteet eikä
pahitteeksi ole sen kotimaisuudenkaan vaaliminen.

Henkilökohtaista

Olen
aikoinani isäni ollessa lähes 30 vuoden ajan Lounais-Suomen Sähkön Raision
piirimiehenä ollut sähkövikojen etsinässä niin Raision kuin Naantalin
maalaiskunnankin alueella. Länsivoimaksi muuttuneen yhtiön hallituksessa olin
silloin, kun se fuusioitiin Fortumiin. Olin myös yrittämässä sellaista
ratkaisua, että Länsivoima ja Turku Energia olisivat fuusioituneet. Ikävä kyllä
siinä ei onnistuttu.

Nyt verkkojen pääomistajat ovat uusilta mantereilta. Haikea vähän osuuskaupan
hoitajamainen olo tässä on. Mielenkiintoista on nyt nähdä, miten säätelevä
viranomainen toimii. Sillä on kaikki keinot pitää yllä kuria ja järjestystä.
Tältä osin onneksi asiat ovat kunossa.

Entisen
työnantajani Fortumin ajatukset Kiinasta ja Intiasta ovat jännittäviä. Jotenkin
omaan kokemukseen viitaten mielessäni on vanha sääntö siitä, että riski kasvaa
etäisyyden neliössä. Se voi olla mennyttä aikaa, mutta kyllä se vähän panee
miettimään.

Eräs yleinen
näkökulma on syytä huomata: Pääomista ei ole pulaa.