Vapauden ideologian varkaat 

Junnu
Vainio laulaa:  ”Köyhän ainut huvitus, on vilkas
mielikuvitus”. Tässä  mielikuvamaailmassa  ovat 
kokoomuslaiset  onnistuneet esiintymään vapauden apostoleina.
Kuvan kirkastumisessa ovat muut erityisesti Sdp kunnostautunut yhteiskunnan
toimien ainaisena puolestapuhujana. Vapauden käsite on vaikeaselkoinen ja
moniulotteinen. Siksi on hyvä, että tuo kissa on nyt nostettu pöydälle. Siinnä
sivussa aatteellinen ja käytännöllinen politiikan sisältö on saamassa selkiintyneitä
muotoja. Kiitos Hesarin haastattelujen.

• Elina Lepomäki haluaa ravistella yhteiskuntaa hereille – ”Seuraavan
  kahden vuoden aikana Suomen taloudelle käy todella huonosti.”Elina Lepomäen mielestä ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa tulisi
  supistaa. Hänen mukaansa se ehkäisisi pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä
• ”Jo­kai­nen ol­koon va­paa elä­mään omaa elä­mään­sä si­ten, ku­ten
  it­se ha­luaa, mut­ta il­man, et­tä louk­kaa mui­den vas­taa­vaa oi­keut­ta”,
  Le­po­mä­ki sa­noo. HS 8.9.2014

Tässä HS:n haastattelun pari lainausta Libertan tutkimusjohtajan
ja tuoreen kansanedustajan KTM, DI Elina Lepomäen omasta päästä.

Näillä aatteilla on kysyntää paremmin pärjäävissä piireissä ja Lepomäki onkin
esiintynyt yhdessä Nalle Wahlroosin kanssa maailman parantamisen tehtävissä.
Olen tällä palstalla muistuttanut siitä, että Wahlroosin maailman uhkien
joukossa kolmanneksi suurimmaksi nousi eurooppalainen sosialidemokratia yhdessä
ilmaston muutoksen kanssa, vain fundamentaalinen islam ja Afrikan köyhyys
olivat edellä.
Hesarin haastattelu kertoo selkeästi miten yksinkertaisia ovat koulutetun, nuoren
ja nätin reseptit:

• Tuo­re kan­san­edus­ta­ja ajaa ko­vaa ta­lous­po­li­tiik­kaa. Hä­nen mu­kaan­sa
  esi­mer­kik­si kun­ta­pal­ve­lut on avat­ta­va täy­sin kil­pai­lul­le, tu­lo­erot
  Suo­mes­sa saa­vat kas­vaa ja elä­ke­ikä­ra­ja nous­ta.
• ”De­ma­rit ovat ny­ky­ajan kon­ser­va­tii­ve­ja ja oman me­nes­tyk­sen­sä
  van­ke­ja. Jos yh­teis­kun­ta to­del­la ha­lu­taan päi­vit­tää ny­ky­päi­vään,
  niin se edel­lyt­tää kor­po­ra­tis­min pur­ka­mis­ta.”Le­po­mäen mu­kaan jär­jes­tel­män säi­lyt­tä­mi­nen ei ole ke­nel­le­kään
  muul­le ”yh­tä py­hä asia kuin so­siaa­li­de­mok­raa­teil­le”. Syyk­si
  hän sa­noo sen, et­tä työ­mark­ki­na­jär­jes­töt ja elä­ke­yh­tiöt ovat nai­mi­sis­sa
  kes­ke­nään.Le­po­mä­ki ha­luai­si an­taa Sdp:lle vih­jeen.”Yk­sin­ker­tai­nen vih­je vaan. Ot­ta­kaa nyt vih­doin kop­pi edes
  pie­ny­rit­tä­jis­tä. Pien­yrit­tä­jät so­pi­vat de­ma­rei­den aat­tee­seen, ja
  hei­hin ko­ko Suo­mi täl­lä het­kel­lä no­jaa.”

• Negatiivinen
  vapaus (Vapaus johonkin) on klassisen liberalismin määritelmä vapauden
  käsitteestä; myös libertarismi perustuu negatiivisen vapauden käsitteelle ja
  korostaa sitä voimakkaasti.

• Positiivisella
  vapaudella (Vapaus jostakin) voidaan tarkoittaa yleistä kykyä saavuttaa
  tahtonsa mukaisia päämääriä tai mahdollisuutta harjoittaa kansalais- tai ihmisoikeuksia,
  saada osa yleisesti arvokkaina pidetyistä asioista (koulutus, terveydenhoito,
  työ, asunto, kulttuuri ym.) ja siten myös oikeutta tulla autetuksi.
  Positiivinen vapaus voi siis tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan jäsenille
  taataan tietyt oikeudet heidän lähtötilanteestaan, esimerkiksi varallisuudesta,
  riippumatta. Positiivinen vapaus on esimerkiksi sosiaaliliberalismin, sosialismin,
  kommunitarismin ja eräiden konservatismin muotojen korostama vapauden laji.
  Muun muassa jo Rousseau, Hegel, Herder ja Marx pitivät positiivista vapautta
  tärkeänä

Jokainen on oman onnensa seppä, sanotaan
kansan kielellä. Ja niin varmaankin on, että kaikki haluavat olla vapaita. Toinenkin
sanonta on tuttu, että jos maailma muuta
opeta, niin ainakin hiljaa kävelemään.  Ja käytännössä
se tarkoittaa, että esimerkiksi nivelreumaa sairastava ei ole vapaa juoksemaan on negatiivista vapautta. Mutta eihän siitä ole mitään iloa,
kun ei siihen kykene. Mutta se, että yhteiskunta maksaa keinonivelet lisää
nivelreumapotilaan mahdollisuutta liikkua vapaammin. Se on positiivista
vapautta.

Lepomäki ei ole ihan puhtaan ”vapaa
kettu vapaassa kanatarhassa” – mallin kannattaja, vaan hän näkee, että toisen
vapaus ei saa rajoittaa kanssaihmisten vastaava oikeutta. Tämä voisi tarkoittaa
riiston kieltoa eli pientä liennytystä positiivisen vapauden käsitteen suuntaan.

Riiston poistaminen oli ensimmäisiä sosialidemokratian tavoitteita ja siinä
työssä yhteiskunnan ja sen instituutioiden esimerkiksi ay-liikkeen toimilla on
ollut merkittävä asema. Niistä Sdp pitää kiinni edelleen, ei niiden korporatioiden takia, vaan
niiden tehtävän siis riiston estämisen vuoksi.
Mahdollisuuksien vapauden toteuttaminen
vaatii yhteiskunnallisia olosuhteita, joissa edellytyksiä tasataan ja jossa
huolehditaan kaikkein elämisen edellytyksistä. Hyvinvointiyhteiskuntaa, jota
Lepomäki aivan ilmeisesti haluaa rankasti remontoida, on ollut maailman
laajuisesti arvioituna paras edellytys ihmisen vapaudelle.
Ja siitä me konservatiiviset demarit pidämme kiinni kuin myös siitä, että
vapautta voidaan rajoittaa esimerkiksi asevelvollisuusajalla.

Elina Lepomäki on mielestäni tehnyt oikean jahyödyllisen havainnon ja hänen vinkistä
kannatta sosialidemokraattien ottaa vaarin.

• Ot­ta­kaa nyt vih­doin kop­pi edes
  pie­ny­rit­tä­jis­tä. Pien­yrit­tä­jät so­pi­vat de­ma­rei­den aat­tee­seen, ja
  hei­hin ko­ko Suo­mi täl­lä het­kel­lä no­jaa.”

Viime perjantaina 5.9.2014 Yrittäjän päivänä kirjoitin tällä palstalla:

• Annoin edesmenneeseen Uusi Suomi lehteen haastattelun
  kansanedustajana 1980-luvun alussa ollessani ja esitin, että yrittäjä
  ideaalisessa tapauksessa on sosialidemokratian tavoittelema vapaa kansalainen:
  Hän on oman itsensä herra, saa päättää asioista ja käyttää luovutaan hyväksensä
  ja on hyödyllinen muille ihmisille ja yhteiskunnalle.

Ehkäpä nyt, kun idean esittää selkeäksi
oikeistolaiseksi luokiteltu suuriin kuvioihin vihkiytynyt edustaja, voisivat
myös pienyrittäjät nähdä yhteiskunnan rakenteita objektiivisemmin. Mutta kuten
kirjoituksessa sanoin:

• Tänään yrittäjän päivänä toivoisin, että keskusteluyhteys yrittäjien ja
  sosialidemokraattien välillä tulisi luontevammaksi ja voisimme hälventää
  tarpeettomia epäluuloja ja löytää Suomelle, Naantalille ja parempaa
  työllisyyttä ja sen tuomaa hyvinvointia. Ilman työn tekemistä ja yrittämistä
  emme tule onnistumaan.

Elina Lepomäki on
haastattelussaan tehnyt palveluksen ideologiselle keskustelulle. Hän on aatteellisella
puolella samalla asialla, kuin Laura Räty  käytännöllisellä. Molemmat
avaavat Kokoomuksen sisällä valitsevaa näkemys – ja ajatusmaailmaa realistisesti.

Nämä kannanotot selittävät miksi Kokoomusta kannattavat yhteiskuntamme rikkaimmat
ja parhaiten ansaitsevat. Se on heidän etunsa mukaista. Mutta avautuuko Sari Sairaanhoitajan
silmät ja vieläkö uskotaan vastakohtien asettelun olevan ohitse.

Politiikka on tullut politiikkaan. Ideologioilla on merkitystä ja yhteiskunnan
sisällä käydään myös keskinäistä kamppailua eri ryhmien kuten omistajien ja
suurtuloisten ja palkansaajien välillä.

Kokoomus uskoo eriarvoisuuden
yhteiskuntaa kehittäväksi voimaksi ja markkinaehtoiset palvelut parhaaksi
keinoksi saavuttaa kansantalouden tasapaino.