Hyvät toverit!
On mukava olla täällä kanssanne juhlimassa. Sanotaan,
että joskus on katsottava menneeseen, jotta voi nähdä tulevaisuuteen.
SDP:n kannatus kävi kesällä historiallisen alhaalla.
Viimeisimmät kannatusmittaukset osoittavat, että kannatuksemme on pitkästä
aikaa noususuunnassa, mutta luottamuksen palauttaminen vaatii vielä paljon
työtä.
Mikä sitten vei luottamuksen? SDP on aikoinaan rakentanut
suomalaisen hyvinvointivaltion. Ja sitten olemme puolustaneet sitä. Odotukset
meitä kohtaan ovat aina olleet korkealla.
Nyt olemme hiukan jääneet maailman muutosvauhdin
jalkoihin. Odotukset eivät ole täyttyneet ja jotkut ovat pettyneet meihin.
Jotkut ovat jopa menettäneet luottamuksensa meihin. He jakavat kuitenkin yhä
arvomme; vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.
Ihmiset ymmärtävät, että moni asia on poliittisten
päättäjien ulottumattomissa. Silti he kaipaavat maailman murroksessa turvaa ja
ennustettavuutta. Sitä samaa turvaa ja luottamusta tulevaisuuteen, kuin
tavallinen työtä tekevä suomalainen kaipasi 100 vuotta sitten.
Hyvät toverit,
Työväenyhdistykset syntyivät sata vuotta sitten, koska
tavallinen työtätekevä kansa ei voinut hyvin. Lapsille ei ollut tarjota
parempaa tulevaisuutta: torpparin pojasta tuli torppari. Sosialidemokratia ja
työväenliike loivat syntyaikanaan ihmisille uutta toivoa ja tulevaisuudenuskoa.
Ensimmäistä kertaa historiassa työväestö havahtui siihen, että hyvinvointi ja
mahdollisuus edetä elämässä omien taitojen ja kykyjen mukaan kuuluvat kaikille
eivätkä vain varakkaalle eliitille. Vastaavaa toivoa ja näköalaa meiltä ihmiset
SDP:ltä toivovat tänään.
Sosialidemokratian lähtökohta on ajatus sosiaalisesta
noususta. Yhteiskunta jossa perhetausta tai vanhempien varallisuus eivät
määritä ihmisen mahdollisuuksia. Jokaisen täytyy voida käyttää koko oma
potentiaalinsa; kykynsä ja taitonsa, riippumatta perhetaustasta.
Minulle sosialidemokratian arvokkain lähtökohta on
jakamaton ihmisarvo ja se, että kaikki pidetään yhteiskunnassa mukana.
Mielestäni sellainen yhteiskunta on elinvoimainen, jossa tavallisen duunarin ja
rikkaan yritysjohtajan lapset voivat käydä samaa päiväkotia ja koulua ja
duunarin lapsesta voi tulla maisteri – tai toisinpäin. Laadukas
päivähoitojärjestelmä ja koulutusjärjestelmä tasoittavat erilaisista taustoista
johtuvia lähtökohtaeroja. Niiden laadusta on pidettävä huolta. Ne varmistavat
sen, että jokaisen yksilön paras mahdollinen lahjakkuus, kyvyt ja taidot
tulevat hyödynnetyksi. Jokainen saa kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Tälle on
yhä kysyntää esimerkiksi sekä Suomessa että Ruotsissa. Se on myös järkevää.
Olemme pieni kansakunta, jolla ei ole varaa hukata hitustakaan kenenkään
taidoista ja kyvyistä.
Hyvät toverit
Meidän on luotava uudelleen yhtä kirkas
sosialidemokraattinen visio, joka puolueemme syntyaikana sai ihmiset
innostumaan täällä ja muualla. Työväenliikkeen alkuaikoina suurilla
kansanjoukoilla oli yhtenäinen kokemus siitä, mikä yhteiskunnassa oli pielessä.
Suomalainen työväki eli pitkälti samanlaista elämää; tehdastyön raskaus ja
vaarat, työnantajien ylivalta, terveydenhuollon ja koulutusmahdollisuuksien
puute olivat yhteinen kokemus.
Juuri näihin ongelmiin esimerkiksi Forssan ohjelman
tavoitteet vastasivat. Siinä vaadittiin:
• työtä ja toimeentuloa,
• maksutonta koulutusta kaikille,
• ilmaista terveydenhuoltoa,
• progressiivista tuloverotusta,
• perintöjen ja muun ansiottoman varallisuuden
verottamista ankarammin, kuin omalla työllä ansaittuja ansioita,
• sukupuolten
tasa-arvoa lain edessä ja työelämässä
• ja pidettiin tärkeänä globaalia
näkökulmaa ja kansainvälistä yhteistyötä.
Globaalisti tarkastellen paljon muuttui kun Kiina avasi
taloutensa maailmalle. Se siirsi nopeasti talouden painopisteen Aasiaan. Suomi
ei ole onnistunut hyppäämään siihen kasvuun mukaan. Viennistämme yhä yli puolet
menee Euroopan unionin muihin maihin, joka on jo pitkään ollut hitaan kasvun
aluetta. Sen lisäksi vientimme on kovin kapeilla harteilla. Parikymmentä
yritystä vastaa suurimmasta osasta vientimme arvosta. Ja kaiken lisäksi nämä
yritykset vielä osittain kilpailevat keskenään.
Me tarvitsemme vientiä ja teollisuutta, jotta voimme
kestävällä tavalla rahoittaa hyvinvointivaltion palvelut.
Maailma ympärillämme on muuttunut ja ihmisten
elämänvalintojen kirjo on suurempi. Mutta tänäkin päivänä työelämän haasteet ja
rasitteet ovat olemassa.
Toiset uupuvat työelämän paineissa ja toiset työttöminä.
350 000 suomalaista on työttömänä. Toiset eivät edes pääse oman työuransa
alkuun, monet palavat loppuun kesken työuransa. Sukupuolten tasa-arvoon ja
samapalkkaisuuteen on vielä matkaa. Nuorten perheiden suurimmat haasteet
liittyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.
Terveydenhuolto on hajaantunut niin, että työelämässä
olevat saavat tarvitsemaansa hoitoa, mutta työelämän ulkopuolella olevien
hoitoon pääsy ei ole itsestään selvää.
Koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet.
Tulokset ovat heikkoja varsinkin alueilla, joilla vanhempien koulutustaso on
matala. Verotuksen progressio on lientynyt edellisten kahden vuosikymmenen
aikana ja yhä useampi vero on tasavero, eli pienituloiset joutuvat maksamaan
suhteettoman paljon tavallisista arjen kuluista. Lisäksi ovat globaalit
haasteet: ilmastonmuutoksen torjuminen ja konfliktialueiden uhrien auttaminen
vaativat kansainvälistä ja kauaskantoista yhteistyötä.
Maailma ei siis ole valmis. Forssan ohjelman
konkreettisuus ja Ruotsin demareiden tuore vaalimenestys paljastavat meille
reseptin menestykseen. Täytyy olla periaatteellinen, arvoilleen uskollinen ja
toiminnassaan johdonmukainen.
Ihmiset eivät kaipaa pintaliitoa tai höttöä, vaan
konkreettisia parannuksia arkeen. Ihmisten luottamus herätetään uskottavalla
politiikalla. Kerrotaan mihin pyritään. Ollaan ylpeitä saavutuksista ja
myönnetään mikäli jotain tavoitetta ei saavutettu; ei yritetä selittää mustaa
valkoiseksi.
Hallitusohjelmaneuvotteluissa onnistuimme tarttumaan
lapsiperheiden asiaan eli helpottamaan kevään kehyspäätöksessä tehtyä
lapsilisien indeksileikkauksen vaikutuksia. Se tarkoittaa pieni- ja
keskituloisten lapsiperheiden lapsivähennystä, johon käytetään 70 miljoonaa
euroa.
Siinä yhteydessä emme saaneet läpi eläkeläisten asiaa.
Mutta kun toimme budjettiesityksen, niin ehdotimme sekä takuueläkkeen korotusta
että eläketulovähennyksen korotusta. Porvareille ei molemmat käynyt vaan
jouduimme tyytymään jälkimmäiseen.
Hyvät toverit
Meidän on nyt luotava tiekartta, jolla suunnataan –
paitsi tuleviin eduskuntavaaleihin – myös pidemmälle tulevaisuuteen. Ruotsin
demarit ovat onnistuneet lanseeraamaan itsensä tulevaisuuspuolueena. Sen
tavoitteet ovat juuri Forssan ohjelman kaltaisia; kaikille laadukas,
saavutettava terveydenhuolto, ilmainen ja laadukas koulutusjärjestelmä ja
työtä, jolla voi elää. Mitään uutta ja järisyttävää ei siis ole keksitty.
Ruotsin demarit itse asiassa menestyivät puolustamalla vanhaa. Tämä kannattaa
pitää mielessä vaalien lähestyessä. Meiltä ei toivota pintaliitoa tai
sirkustemppuja.
Pidimme elokuun lopussa Vantaalla puolueen yhteisen
Työkokouksen, jossa oli koolla laaja joukko puolueemme aktiiveja; puoluejohto,
kansanedustajat, piirihallitukset, ministerit, puoluehallitus ja – valtuusto.
Tämä oli ensimmäinen kerta puolueemme historiassa, kun olimme koolla näin
monipuolisella kokoonpanolla. Nostatimme yhteishenkeä, suunnittelimme
eduskuntavaaleja konkreettisten tavoite-keino-parien kautta ja saimme kasaan
paljon uusia ajatuksia.
Nyt kierrän marraskuun loppuun mennessä kaikki piirit ja
pidämme vastaavan työkokouksen. Näimme saamme valjastettua käyttöön kaiken
paikallisen ja alueellisen osaamisen ja tietämyksen. Te olette oman alueenne
parhaita asiantuntijoita. Eduskuntavaalityö tehdään ruohonjuuritasolla;
kunnissa ja maakunnissa. Näin meillä on uskottavia, poliittisia päämääriä.
Vastataan ihmisten paikallisiin ja laajempiinkin huolenaiheisiin koko
valtakunnassa.
Haluan, että menemme kohti vaaleja yhtenäisenä joukkona.
Käänne ei tapahdu, sillä että puheenjohtaja kiertää kenttää. Käänteen
tekemiseen tarvitaan koko porukkaa. Siihen tarvitaan myös sinua. Meidän on
löydettävä oman joukkomme keskuudesta samanlainen yhteishenki ja yhdessä
tekemisen meininki, kuin työväenliikkeen alkuaikoina.
Kerätään vaaleissa ääniä yhteiseen pottiin eikä kampiteta
toveria. Lähtekää rohkeasti mukaan tekemään vaaleja; ehdokkaaksi tai
tukiryhmään, puhukaa työpaikan kahvipöydässä rohkeasti politiikkaa ja
rohkaiskaa muitakin mukaan. Tutkimusten mukaan kannatuspotentiaalimme on 25,8
%. Minä uskon, että voimme päästä lähelle tuota kannatusta ja voittaa vaalit.
Winston Churchill sanoi aikanaan, että poliitikot
ajattelevat seuraavia vaaleja – ja valtiomiehet seuraavaa sukupolvea. Meidän on
ajateltava molempia. Seuraavat vaalit ovat aina tärkeät. Me olemme varmasti
seuraavassa hallituksessa vain siinä tapauksessa, että olemme vaaleissa suurin.
Seuraava hallituskokoonpano vaikuttaa paljon siihen, mihin suuntaan
hyvinvointivaltiota viedään; rapautuuko se vai säilyykö se tuleville
sukupolville. Paljon on siis pelissä, mutta porukalla onnistumme!
Hyvät toverit!
Haluan onnitella yhdistystänne ja seudun aktiivisia
demaritoimijoita pitkästä taipaleesta, perusteellisesta historiankirjoituksesta
ja pitkäjänteisestä työstä. Lämpimät onnittelut ja menestystä myös jatkossa.
