Lawrence Summers entinen
valtionvarainministeri osaa kerto maailman absurdiudesta ällistyttäviä tietoja. Maailman
investointitaso on alhainen ja se vaikuttaa maailman talouteen ja
työllisyyteen. Erityisesti on toivottu Saksaan investointeja tälläkin palstalla
asia on ollut esillä viimeksi Merkelin vaikeuksia koskevassa kirjoituksessa. Sattumalta tänään kerrottiin Suomen tiestö
parannushankkeista eli korjausvelan hoitamisesta, kun Ylessä oli
uutinen:
Liikenneviraston pääjohtaja Antti
Vehviläinen kiertää Suomea positiivinen viesti tuomisenaan. Tie- ja rataverkko
pannaan kuntoon. Vehviläinen korostaa, että nyt keskitytään perusväylän pitoon
ja ennen kaikkea myös alempaan tieverkkoon, sorateihin.
Kaikki rahat on siirretty samaan koriinKorjausvelan määräksi
on Suomessa arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tällä summalla tie- ja rataverkko
olisi Vehviläisen mukaan sinä kunnossa kuin pitäisi olla. Korjausvelasta puolet
on rataverkon ja puolet tieverkon tarvitsemaa rahaa.
Mutta USA:ssa kaikki on suurta ja niinpä
Summers kirjoittaa infrainvestointien puolesta järkeenkäyvästi ja selkeillä numeroilla:
On monia painavia syitä Amerikan
infrastruktuuri-investointien lisäämiseen. Pääomakustannukset ovat
poikkeuksellisen alhaiset. Rakennusalan työvoiman on laajalti saatavilla.
Aineiden kustannukset ovat alhaiset, koska raaka-aineiden hinnat ovat
laskeneet. Investointitaso on historiallisesti alhainen. Investoimalla kevennetään
tuleville sukupolville siirrettyä ylläpitovelkojen taakkaa .
Hän esittää toisenkin perustelun:
Infrastruktuurista huolehtimalla hyödyttää
amerikkalaisten perheiden ja yritysten taloutta, koska vähemmät kuopat vähentävät
ajoneuvokustannuksia.. Kyse on suuresta summasta . Tutkimusryhmä arvioi, että
kustannukset autoilijoille huonolla teillä ajosta oli vuonna 2013 $109
miljardia. Hyvin maltillisesti voisi olettaa, että asianmukainen infrastruktuurisijoituspolitiikkaa
säästäisi autoilijat puolet summasta eli $54 miljardia vuosittain.
Luku vastaa kuluttajien lentoliikennemenojen $49
miljardia.Jos pystyisimme nostamaan maakaasun vero
40 senttiä ja korjaisimme sillä teitä, voisimme alentaa ajoneuvojen toimintakustannuksia enemmän kuin
mitä kaasulasku kasvaisi. Itse asiassa
koska meidän kustannusarvio on konservatiivinen, kuluttajien nettovaikutus olisi
todennäköisesti positiivinen.Vaikka tehtäisiin 40 sentin korotus maakaasun veroon, olisi kaasu edelleen vain 82
prosenttia vuosi sitten ja 79 prosenttia kuin kaksi
vuotta sitten olleesta hinnasta.
Kaasun veroilla tiekorjausten kattaminen on mahdollisimman lähellä ilmainen lounasta, johon
ei juuri koskaan päästä taloustieteessä.
40 sentin vero olisi 16
prosentin korotus maakaasun hintaan, joka USA:ssa on 7,4 €/MWH. Korotuksen jälkeen hinta olisi 8,6
€/MWh. Meillä Maakaasu maksaa 35 €/MWh ja siinä veroa 15,4 €/MWh.
Suomessa vero on kaksinkertainen USA:n kokonaishintaan verrattuna ja yli nelinkertainen
ehdotetun veron korotuksen jälkeenkin.
Kuriositeettina kerrottakoon, että kaukolämmön kuluttajat maksavat lopputuotteessaan
veroa 19 €/MWh.
Mutta miksi ei toimita järkevästi.
Syy on ideologinen, USA:ssa veroja ei voi korottaa ja Saksassa valtion talouden pitää olla ylijäämäistä.Velkaa rahassa ei saisi jättää jälkipolville, sen sijaan rappiokuntoiset tiet ja muut infran osat voi huolettaa antaa perinnöksi. Tyhmän lyhytnäköistä poltiikkaa kaikkien kannalta.
