Puurakentamista tukeva ja siihen pakottava aloite sai
Naantalin valtuuston laajan enemmistön tuen. Puurakentaminen on nosteessa, on sellaisen
korkean veisuun aika.
Puurakentamisella on vankka suomalainen tausta luonnollisista syistä. Puuta on
ollut runsaasti käytettävissä ja sillä monia käytännöllisiä hyviä puolia. Se on
ollut työstettävissä suhteellisen helposti ja se on yllättävänkin vahvaa sekä
melkoisen hyvin eristävää.
Puu luo kotoista lämmintä tunnelmaa; punainen mökki ja perunamaa. Nätisti
toteutettu pienimuotoinen rakentaminen
sopii suomalaiseen pientalo- ja mökkirakentamiseen. Siitä saamme
Naantalissa nauttia.
Vaikka onneksemme emme kärsi eteläisimmissä maissa riesana olevista tuholaisista, on Suomessakin puun lahoaminen ja tulipaloherkkyys olleet
ongelmia, joista on haluttu päästä eroon.
Toisaalta teknologian kehittämisen – liimapuiden sekä muiden puun käsittelykeinojen –
myötä puuta on voitu käyttää monipuolisemmin. Ihan viime aikoina on
kerrostalorakentamiseen kehitetty rakenteita, joilla useampikerroksisuus on
tullut mahdolliseksi.Kipsilevyllä on ollut tärkeä rooli tässä.
Olen seurannut rakentamista niin opintojen, työn, oman asumisen kuin päätöksenteonkin
näkökulmasta.
Näistä syistä en ole innostunut mistään yksitäisestä ismistä: Yritän myös pitää
intohimot kurissa enkä yhtään tykkää siitä, että jollakin hyvältä tuntuvalla
verukkeilla ajetaan muita tavoitteita.
Ensinnäkin kaikkia rakennusmateriaaleja tarvitaan ja niillä
on perustellut käyttökohteet.
Kun puhutaan puurakentamisesta, tarkoitetaan yleensä joko rakennuksen
runkoa tai pintoja tai molempia. Puurakennuksessa
ei puu useinkaan ole kustannuksissa eikä painossa laskettaessa merkittävin
materiaali. Puurakennus on vähän, kuten politiikassa; se on sitä miltä näyttää,
eli puurakennuksen vaikutelma on määräävä.
Puurakentamista perustellaan nykyisin monilla argumenteilla,
kuten ympäristöön sopivuudella, ekologisuudella, kotimaisuudella ja
työllisyydellä. Kaikki on hyväksyttyjä ja oikeita, mutta eivät välttämättä ainoita
oikeita, sillä rakennuksen suunnitelulla, muilla valinnoilla ja käytöllä on suurempi
merkitys.
Eristäminen ja ilmanvaihto ovat ekologian
edellyttämän rakennuksen elinkaariajattelun kannalta määrääviä. Eivätkä nekään
ratkaise. Kahden hengen, kahden auton 300 neliön puutalo on vähemmän ekologinen
kuin kolmihenkisen perheen autoton betonitalon kaksio.
Ulkoasuvaikutelma on Naantalin tapauksessa painavin peruste
puun puolesta.
Mutta vähän on aihetta sitäkin arvioida: Naantalin vanhaan kaupunkiin ja
rannoille sopivat puutalot, mutta on kivitaloillakin oma rollinsa kuten
luostarikirkko ja Kultaranta sekä vielä betoninen Kylpylä hyvinä esimerkkeinä osoittavat. En myöskään pidä
täysin epäonnistuneina Ukko Pekan sillan nurkilla tai Luikkion lahden perukoilla
olevia merelle näkyviä uusia pientaloja. Kaunista saa monesta materiaalista ihan yhtä hyvin kuin on rumia puurakennuksiakin.
Pakko ei ole hyvästä
Puutalojen etujen esiin nostaminen on oikein ja kohtuullista,
mutta puurakentamispakon säätäminen ei. Vahassa
ympäristössä se voi olla pääsääntö, mutta muissa yhteyksissä ei julkishallinnon
määräyksin pitäisi mennä liian pitkälle. Siinä on sellaista holhouksen henkeä
tai elitististä asiantuntijuuden korostamista. Ei tietenkään ole muiden
kannalta yhdentekevää minkä näköisen talon naapuri tekee, mutta kysymys on
kuitenkin talon haltijan valinnasta ensisijassa. Ulkopuolinen puuttuminen pitää
olla poikkeus. Ja sitten vielä:
Mitä onkaan puhuttu liallisesta sääntelystä ja sen kustannuksista?
Mutta pahinta hyvälle asialle on kätketty motiivi.
Menneellä viikolla joukko suurista öljy-yhtiöstä ilmoittivat olevansa ilmamastomuutostalkoissa.
Pukki kaalimaan vartijana ilmaisuakin
käytettiin ja tietenkin maakaasulla hiilen korvaaminen oli sekin sellaista
kotiin päin vetämistä. Mutta se on sallittua, eikä se mitään kun sen tietää.
Sanotaan myös, että ken kerran on jäänyt ketunhäntä kainalossa toiminnasta
kiinni, niin on aina epäilyksen alainen. Siltä tälläkin kerralla näyttää. Pari
viikkoa sitten kauniilla julkilausumalla parannettiin Kokoomuksen mielikuvia. Nyt Kokoomus sanataiteilija Anne Pentin avustuksella on
pehmentämässä Lammasluotovaikutelmaa. Verhoilussa käytetään pehmeää puuta.
Ehdotettu Lammasluodon nurkalle mereen kerrostalojen rakentaminen maanalaisine
pysäköinteineen tulisi olemaan vaativa betonirakennuskohde. Betonikuutioita ja
muuta ei puumateriaali tullaan tarvitsemaan enemmän kuin puuta. Mutta tämä on
vain hauska yksityiskohta verrattuna siihen, että tosimaailmassa betonibunkkeri
tai ladon seinä eivät toisistaan eroa näköalojen eikä käytön osalta. Ja juuri siksi Lammasluotoon rakentamista vastustetaan.
Betonihelvetti ja puupää ovat kuvailevia termejä; niillä
leimataan. Materiaalit eivät aiheuta ilmiöitä. Puupäät voivat aikaansaada
betonihelvettejä.mr
Jarkko Kanervan kommentt 25.10.2015i:
22.10.
kaavoitus- ja ympäristölautakunta esitti yksimielisesti, että myös Naantalin
tulevassa keskustassa pitää mahdollistaa puurakentaminen ainakin vaihtoehtona
soveltuvin osin.
