Googlasin otsikolla uudenvuodenpuhe 2018 ja nappasin Kaleva-lehden
dosentin arviota:
Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe vihjailee
neuvoja ja varoituksia ja siitä on tulkittavissa monenlaisia piiloviestejä,
sanoo suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten
kielten keskuksesta. Osansa saavat Heikkisen mukaan niin kansalaiset kuin
poliittiset päättäjätkin ja ehkä toiset presidenttiehdokkaatkin. Heikkisen
mielestä erityisen kiinnostava neuvomismielessä on puheen talousosio.– Niinistö sanoo esimerkiksi, että ”nyt on syytä
tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten
keskuspankkien politiikasta” tai ”on aiheellisesti varoitettu, että
runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun”.
Tämäntapaiset kohdat voi tulkita epäsuoriksi neuvoiksi, ehkä kansalaisille,
työmarkkinajärjestöille ja poliittisille päättäjille.
Mielestäni tämä talouskohta oli tyypillisintä Niinistöä,
jossa paistaa valtionvarainministerin sielun vamma ja kansan arvostama koivistomainen
viisas varovaisuus. Sinänsä presidentti ei ottanut kantaa keskuspankkien
harjoittamaan avokätiseen rahan pumppaamiseen, mutta vaistoan, että hän ei ole
sen varaukseton kannattaja.
Retorisesti kysynkin, olisimmeko ilman keskuspankkien
toimia nykyisessä kasvussa? Mikä olisi työllisyystilanne ilman kysynnän kasvua?
Varautuminen ja varovaisuus on hyvästä, mutta Fagerholmin alkoholipolitiikka ohje
sopii tähänkin: ”Liikaa on liikaa ja kohtuus liian vähän”.
Puheen teemat, sisällissota, ilmastonmuutos, talous sekä
ulko- ja turvallisuuspolitiikka olivat Heikkisen mukaan odotettuja. Hänen
mukaansa kiinnostavaa oli se, että Niinistö nosti juuri tällä kertaa esille
kehitysmaiden naisten ja yleisemmin naisten aseman maailmassa. Heikkinen sanoo,
ettei Niinistö ole puhunut aiheesta aiemmin uudenvuodenpuheissaan.
– Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden
puheesta.Poikkeuksellista oli Heikkisen milelstä myös se, että ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä osuus keskittyi paljon YK:hon. Sen sijaan
EU:sta ei puhuta juuri mitään.
Puheessa riisuttiin presidenttivaalin kilpailijat aseista:
Pekka Haavistoa silitettiin myötäkarvaan ja ja aikaisempien syntien tunnustus
vei terän tulevalta kritiikiltä.
Naiset ja YK tuli vahvasti Tuula Haataisen iholle.
Tosin täytyy muistaa, että
naisten asian aikaisempi äänekäs puolestapuhuja oli myös entinen Kokoomuksen
presidenttiehdokas YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Harri Holkeri.
Sauli Niinistö käytti vain sisällisota termiä vuoden 1918. Se
oli selvää puhetta eikä piiloviestintää. ”Menneisyyden kanssa on hierottava sovinto”.
Heikkinen kiinnitti huomiota myös puheen päättävään
Seitsemän veljeksen Juhanin sitaattiin. Se kuuluu: ”Kaikki käy hyvin, jos vaan
itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos
riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”
Analogia tuli mieleen: Tuossa puhui Juhanin suu Männistön Venlan ajatuksia.
Kuvakaappaus TPK:n etusivulta viestittää
