Sosialidemokraattien hävittyä sotaväkeä koskevan kädenväännön eduskunnassa vuoden 1918 tammikuussa lausui kestelun päätteeksi edustaja Matti Airola
” Minä ehdotan, että eduskunnan istunto lopetetaan niin, että porvaristo
veisaisi `Syttynyt on sota julma`.
Maltillinen Airola ei tarkoittanut ilmeisestikään kovaa tekstiään uhkaukseksi vaan se oli
turhautunut purkaus, joka ikävä tavalla kävi todeksi. Hän itse ajautui sodan
pyörteisiin kansankomisaariksi ja joutui pakenemaan Venäjälle, jossa hän
Stalinin vankina kuoli 1939.
Tämä on yksi alkusoitto tuleville tapahtumille, jotka
koskettivat suomalaisia. Naantalista Francken silmin katsottuna punakaarti-sana
ilmestyi 29.1.1918 merkintänä hänen kalenteriinsa Turun torin suuresta kaartilaisten joukosta ja pankkien sulkemisesta.
Naantalista on maininta Rauno Lahtisen Punainen Turku
kirjassa, jossa tutkimuslähteeseen viitaten kerrotaan, että Naantalissa sai
valtuusto pitää paikkansa vallankumouksen aikana.
Kirjan samalla aukealla on toinen Naantalia välillisesti
mutta läheisesti koskettava sivu Antti Mikkolan murhasta.
Se murha tuli vaikuttamaan kansalaissodan kulkuun ja oli yhtenä
yllykkeenä sodan raakoihin jälkiselvittelyihin.
Naantaliin tapaus liittyy siten, että Antti Mikkola oli
ostanut Randalan talon Naantalista äidilleen ja sisärelleen Alma Saarelle. Ja hänellä oli tarkoitus itse muuttaa sinne
eläkepäivilleen. Alama saarsta kerrotaan rahaston kuvauksessa seuraavaa.
Kun Alma Saari
valmistui puutarhuriksi, hänen veljensä osti Raisiosta tilan, jonne Alma Saari
perusti menestyvän kauppapuutarhan. Kasvisten ohella hän tuotti hunajaa ja piti
kanitarhaa. Turun kaupunki pakkolunasti tilan maat syväsatamaa varten, joten
Mikkola osti seuraavaksi Naan-talin Rantalan, ”kaupungin kauneimman talon”.
Alma Saaresta tuli vuodesta 1917 lähtien naantalilainen. Hän toimi monissa
luottamustehtävissä, muun muassa kaupunginvaltuuston ensimmäisenä naisjäsenenä.
Punaiset surmasivat Mikkolan 1918. Seuraavana vuonna Alman sulhanen kaatui
Aunuksen sotaretkellä.
Isänmaallinen Alma Saari perusti Naantaliin Lotta Svärd -osaston 1921 ja toimi
sen johdossa 15 vuotta. Sodan aikana hän oli muun muassa väestönsuojelutehtävissä
.
Talon hän myi Naantalin kaupungille sen paikalle rakennettavan uuden kylpylän
paikaksi.
Alma Saari testamenttasi omaisuutensa Kulttuurirahastolle.
Villa Randalaksi kutsuttu talo
on ollut erilaisissa
käänteissä kaupungin omistuksessa ollessaan. Se on ollut vuokralaisten asuntoina
ja siellä näytelty kesäteatteria. 1980-luvun lopulla kaupunki vuokrasi tilat yrittäjä Arja Westerlundille
ja tontilla toimi taidegalleria ja ravintola. Kaupunginjohtaja Jorma Kallio ja
hänen avopuolisonsa Arja Westerlundin joutuivat kaupungin kanssa erimielisyyksiin ja talpoudellisiin vaikeuksiin, joiden seurauksena kiinteistö tuli
takaisin kaupungille, joka tarjouskilpailun jälkeen myi talon matkailutarkoituksiin.
Paikka on vaihtanut omistusta ja huhujen mukaan nykyisillä omistajilla on
jotain kehitysideoita.
