Sote-sähellys on vähän laantumassa -julkisuudessa. Heinäkuusta ja toimittajien lomista se johtuu, vaikka Krista Kiurun johtama valiokunta on koolla. Keskusta
tietenkin yrittää kiinnittää huomiota edustajiensa välityksellä Juha Sipilän
hallituksen viattomuuteen ja niinpä Hesarin toimittaja Paavo Teittinen sai aiheen
nostaa Sipilän suurten ajattelijopiden
joukkoon;
Sipilä on kristitty. Hän on ehkä saanut vaikutteita
1200-luvulla syntyneeltä mystikolta mestari Eckhartilta, jonka mukaan eilistä
ja huomista ei ole, on vain nykyhetki.
Insinöörinä Sipilä tuntee myös fyysikoiden ajatukset. Isaac Newton kyllä
väitti, että on olemassa ”absoluuttinen aika”, joka etenee kuin juna
universumin läpi. Mutta teoreettiset fyysikot osoittivat sen vääräksi. Albert
Einsteinin mielestä erottelu menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välillä
oli keinotekoista. Se on suuri helpotus.Nyt voidaan saman tien sanoa, että sote on mennyt eteenpäin
jo kahdentoista vuoden ajan, viiden eri hallituksen voimin.
Pekka Puska, jonka lausuntoihin olen kiinnittänyt huomiota
siksi, että terveydenhuollon asiantuntija on suuremmassa Hesarin haastattelussa
kesäkuun viimeiseltä päivältä puolustanut soten toteuttamista kuitenkin samaan hengenvetoon toteamalla:
Puskan intohimon kohde, elintavat ja sairauksien ennaltaehkäisy,
on hänen mukaansa huomioitu sotessa riittävästi. Sote voimistaa
perusterveydenhuoltoa, mutta se hoitaa kuitenkin vain seurauksia, ei syitä,
Puska muistuttaa.”Palvelujärjestelmän merkitys on vain noin 20 prosenttia
suomalaisten kansanterveydestä.”
Hän on painottanut liikunnan ja elämäntapojen suurta merkitystä.
Niin se on ja siksi vanha idea kansanterveydestä, jossa kaikki vaikutuksia
yritetään ymmärtää ja kiinnitetää erityistä huomiota terveyden ylläpitoon. Tällöin suurta merkitystä, on koulutuksella, liikunnalla ja
kulttuurilla jopa teknisellä huollolla. Tältä kannalta arvioituna on nurinkurista
siirtää sosiaali ja terveys pois kunnallisilta toimijoilta. Päinvastoin entistä
kiinteämpi yhteistyö olisi terveen elämän kannalta tärkeää. Miksi sitten tehdä
uudistus, joka kulkee päin vastaiseen suuntaan?
Yritysmäisellä päätöksentekokyvyllä kehuminen on pakkomielle, joka ohjaa prosessia.
Aki Lindenin johtama HUS on pistänyt taas kerran oman
lusikkansa soppaan lanseeraamalla kanainvälisiä tutkimuksen tuloksia (oheinen kuva) terveydenhoidon
onnistumisesta eri maissa.
Kritiikkiä on tullut ja sanottu, ettei tutkimus ole
kaiken kattavaa eikä voida sanoa, että Suomi olisi laadun ja kustannusten
yhteisvaikutuksessa maailman paras.
Ymmärrän, että kaikki arvioit ovat
puutteellisia, mutta suuntaa antavana arvelisin tutkimusten olevan oikeilla
jäljillä. Markkinavetoiset järjestelmät eivät pärjää ja tietenkin köyhyys
tuottaa kaikkein huonompia tuloksia. Tässäkin on niin, että maailman
terveydenhuollon tarpeet ja rahat eivät kohtaa. Köyhillä ja sairailla ei varaa
hoitoon, kun taas rikkaat hoitavat yleiseltä kannalta katsottuna liikaa. Epäoikeudenmukaisuus ja talouden perusrakenteet määräävät. Kullekin tarpeiden mukaan on kaukainen haave.
Muistelen vielä kansanterveyden alkuaikoja ja hyvää ystääni Ilkka Paunioita, joka 70-luvun alussa arvio USA:n oloja tuntevana, että trendimäinen kehitys johtaisi siihen, että sairaudenhoitoon käytetään kansantuotteesta suurin osa, ellei jotain tehdä. Siksi kansanterveyslaki säädettiin. Nyt käännettään kehitystä väärään suuntaan- taaksepäin.
MR
