Hyvä ystävä ja pitkäaikainen naapuri Vihneen Jorma on
poissa.
Jorma oli erittäin elämänmyönteinen, iloinen, ystävällinen ja
auttavainen; naapurina paras mahdollinen.
Opin tuntemaan Jorman Imatran Voimalla työtoverina. IVO:lla
hän teki pitkän työuran sähköasentajana. Hän oli pidetty työtoveri ja erittäin
aktiivinen ammattiyhdistys toiminnassa ollen osastonsa pitkäaikainen
sihteeri ja matkailutoiminnan vetäjä.
Vuonna 1965 rakensimme Taimon Havukujalle viereisille tonteille omat
talomme.
40 vuoden kokemuksesta tiedän, että naapurina Jormaa mukavampaa ja
auttavaisempaa ei taida olla olemassakaan.
Jorman sanat ”asennusjakkara ja äläpä hättäile, soivat korvissani, kun
muistelen auttamaan tulleen Jorman leppoisaa olemusta.
Moneen kerrat keskustelimme yhteiskunnan ja Naaantalin asioista.
Olimme kiinnostuneita asioiden etenemisestä ja aika usein huomasimme korjattavaa varsinkin valtion hallinnossa tehdyistä päätöksissä. Jormalla oli selvä käsitys oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta.
Teimme useita päivän mittaisia autoretkiä Pohjanmaan ja Keski-Suomen
seutuville Liisan ja Jorman kanssa. Mielenkiintoista ja mukavaa yhdessäoloa.
Jouduimme luopumaan hyvistä naanpureistamme, kun omakotitalon raskaat huoltotehtävät kävivät sydänvaivoista kärsivälle Jormalla ylivoimaisiksi.Se oli meille menetys, mutta Sviitin hallinnolle onneksi.
Liisan pitkäaikainen sairaus ja elämän päättyminen olivat Jormalle kova isku. Hänen oma terveytensä alkoi horjua ja kamppailu ylivoimaista sairauttu vastaan näkyi, mutta se ei muuttanut Jorman poikkeuksellista
hyväntuulisuutta.
Ystävyytemme Jorman kanssa jatkui viimeisiin päiviin asti. Jorman kaunis muisto on mielessäni pysyvästi.
Rauno Vänttinen, entinen työtoveri ja naapuri
Kuvaan liittyen tytär Leena kirjoitti: Isähän asui lapsuuden/nuoruuden Outokummussa
ja rakasti sitä järvimaisemaa ja tykkäsi käydä myös Lapissa.
Naantalin Työväenyhdistyksen toverit ottavat osaa Leenan ja muiden läheisten suruun!
