Gallupeita analysoitaessa on tämän kesän aikaan puhuttu tyyntä myrskyn edellä.
No tänään se taitaa pitää paikkaansa kun ulos katsoo, mutta muutoin se on asenteellinen, jossa lähtökohtana on, ettei näin voi olla. Tarkoitan, että kun on toitotettu, että SDP:n kannatuksen nousu oli vain koronan hyvän hoidon tulosta.
Nyt kun Kokoomus on haastanut SDP:tä talousasioita, se ei olekaan muuttanut tilannetta Kokoomuksen eduksi. Jospa koronan seuraaminen on muistuttanut äänestäjiä myös siitä, että kannattaa arvioida asioita tiedon ja tosiasioiden puitteissa. Kokoomus on epätoivoisesti monella kärjellä ollut helppoheikkinä talousasioissa. Se ei ole vakuuttanut. Näinkin voisi analysoida.
Keskustan kannatuksen lasku sen sijaan on kaikua menneestä ei tästä päivästä eikä lähitulevaisuudesta. En väitä, että Keskustan kannatus olisi nousemassa, mutta sen sijaan siitä olen varma, ettei se laske.
Annikka Saarikon ote ja varsinkin Matti Vanhasen esiintyminen on ollut vakuuttavaa ja yhteistyötä korostavaa. Se ei kuitenkaan poista Keskustan perusongelmaa. Keskustan peruskannattajakunta ei millään ilveellä voi enää saada mitään lisää; se onnistui hallitusneuvotteluissa ja EU tukipaketin yhteydessä lähes kaikessa, mutta monet valtakunnalliset ja paikalliset pekkariset persujen myötäilyllä ovat näkymät sotkeneet.
Kolmannen luokan kysymys eli turve on mielikuvakantona turvesuolla ja sitä siksi, että Vihreiden on profiloiduttava: kohteeksi on nostettu turve. Ilmastokysymyksenä turve on menossa putkeen eikä siinä tarvita sellaista näyttävää kieltämis-temppupolitiikka, jota harjoitettiin kun hiilen kohtalosta päätettiin. Silläkään ei olut merkitystä , se oli menossa muilla ohjauskeinoilla – päästökaupalla ja verotuksessa – oikeaan rooliin järkevästi. Kieltämine oli Sipilän porvarihallituksen kyseenalainen sanakariteko – Eskon puumerkki.