Viisas demokraattinen sosialisti on Bernsteinin asialla. Lainaan tähän KU:n hienon haastattelun lopun.
Uhka ja
mahdollisuus
– Kehitystä hallitsee nykyisin
pankkimaailma, sijoittajat, koko rahoitusjärjestelmä. Sen siirtäminen
yhteiskunnan haltuun… Sen jälkeen voidaan rakentaa yhteiskunta, jossa vapaus,
tasa-arvo ja solidaarisuus voidaan toteuttaa ihan toisella tavalla kuin
hallitsemattoman kehityksen maailmassa.
– Olemme siinä vaiheessa, että ihmiskunnalla on suuremmat uhat kuin koskaan
historiassa. Ennen kaikkea ydinsodan vaara ei ole vieläkään poistunut.
– Toinen suuri vaara, vaikkei ehkä niin totaalinen, on ekologinen,
ilmastonmuutos. Te nuoret olette vielä suurten asioiden kanssa tekemisissä.Ihmistä – ja luontoa – uhkaavat
ennätyssuuret vaarat, mutta myös teknologiset ja yhteiskunnalliset
mahdollisuudet ovat ennennäkemättömät. Ele Aleniuksen luota on helppo lähteä
itsekin optimistina: tulevaisuus yllättää aina.
Optimisti ja jonkinverran realisti sanoo kuitenkin viisauden alla olevassa tekstissä. Lihavoin sen kaikkein keskeisimmän; liike on tärkeintä, päämäärä ei mitään. Tellervo Koivisto sanoi sitä hissun kissun sosialismiksi.
– Tavoitteena tulisi olla
kokonaisvaltaisesti hallitun demokraattisen sivistysyhteiskunnan luominen.
– Hyvinvointivaltio
ei nimittäin ole se suuri ideologinen ratkaisu, vaan kehitys on. Täytyy päästä
hallitun kehityksen aikakauteen, ja siinä olennaista on kehityksen suurten
linjojen ja vakauden turvaaminen.Ensinnäkin kehityksessä olennaista on
elämän edellytysten turvaaminen. Toisena Alenius mainitsee elämän edellytysten
parantamisen ja kolmantena elämän sisällön monipuolistamisen. Kehityksen
edetessä viimeisen tekijän painopiste kasvaa.
