Maailma on muuttunut. Vanhastaan sanottiin,
että se mikä menee ylös se tulee alas ja
päinvastoin. Meillä kovan koron kauhuja tuntevilla on jatkuvasti sellainen olo,
ettei tämä voi näin olla. Tätä samaa ihmetyksen aihetta käsitteli Martin Wolf
kolumnissaan. Hänellä on hänen näkemystä tukevia argumentteja, joista yksi on
oheinen pitkän koron kehityskäyrä.
Tällaisella korkotasolla tuntuu kyllä
tyhmältä kiristää taloutta velan maksamiseksi. Kyllä se vaan on niin, kuten
viisaat sanovat, että investoikaa julkiseenifraan:
TALOUS
& YHTEISKUNTA 1/2015
Miten Suomen taloutta voitaisiin elvyttää?
Pertti Haaparanta ProfessoriEuroopan, erityisesti euroalueen ongelma on kokonaiskysynnän vähyys.
Sama pätee yksittäisiin jäsenmaihin, minkä vuoksi elvytys on hyvä keino
parantaa työllisyyttä ja kokonaistuotantoa niissäkin. Suomessakin on hyvin
mahdollista, että elvytys on paitsi tehokasta myös itsensä rahoittavaa, koska elvytyksellä
on myös pitkän ajan vaikutuksia. Rakenteellisissa uudistuksissa pitäisi mennä
James Meaden esittämän kumppanuustalouden suuntaan ja toisaalta julkisen vallan
lisääntyvään panostukseen innovaatiotoimintaan
Mutta palataan tuhon velan hintaan eli
korkonäkymiin. Martin Wolf tiivistää oman vastauksensa hankalaan kysymykseen
seuraavasti:
Milloin saamme nähdä pysyvää reaalikorkojen
nousua?Tämä edellyttäisi investointihalujen vahvistumista merkittävästi, säästämisen
vähentämistä ja laskuun riskien välttämisen vähenemistä — kaikki
epätodennäköistä lähitulevaisuudessa.Kiinan kasvu on hidastumassa, joka todennäköisesti alentaa korkoja entisestään.
Monet kehittyvät taloudet ovat myös
heikentävät menoaan. Yhdysvaltain elpyminen ei kestä merkittävästi korkeampaa
korkotasoa erityisesti huomioon ottaen dollarin nykyinen vahvuus. Velka on yhä
laajamittaista monissa talouksissa.Erittäin alhainen korkotaso ei ole
keskuspankkien on juoni. Se ovat seurausta supistavista voimista maailmantaloudessa.
Vaikka ylöspäin liikkuminen tuntuu ultra-alhaiselta tasolta lopulta väistämättömältä,
on todennäköistä, että historiallisen alhainen korko on kanssamme vielä jonkin aikaa. Ne, jotka lyövät
vetoa hyppäävän inflaation ja joukkovelkakirjamarkkinoiden sekasorron puolesta
saavat jatkossakin pettyä. Laman laajeneminen on saatu pysäytettyä. Mutta lamaa
se on edelleenkin.
Poliittisesti varsinkin mielikuvissa velka on syntiä. Kaikki
sitä karttavat eikä kansalaiset ymmärrä yksityisen ja julkisen velan ero EI
VARSINKAAN Saksassa, mutta ei Suomessakaan.
Porvaripuolella velkaa ymmärretään
silloin kun alennetaan veroja. Julkisiin investointeihin puolustusmenoja lukuun ottamatta suhtaudutaan kriittisesti ja
leikkauksiin ollaan valmiina aina, kunhan ei tarvitse sano mistä.
Tässä SDP:n on vedettävä omaa linjaansa. Elvyttävää ja vastuullista, mutta rohkeaa ja selkeää.
