Naantalin kaupunginhallitus valitsi tietoisesti itselleen taidekriitikon
tai jos oikein hävyttömästi sanoisi stalinistisen linjan. Taiteen ja
demokratian liitto on vaikea. Päättäjät saavat valtakirjan kansalta ja taiteilijat saavat luovuutensa jostain ihan muualta.
Siksi taideteoksen valinnan rooliin tuppautuminen ei
osoittanut hyvää harkintakykyä ja voi hyvin sanoa, että se joka leikkiin lähtee
pitää leikki kestää. JA HALLITUS KESTI.
Ihme
tapahtui: Hallitus päätti kaupunginjohtajan ehdotuksen mukaisesti
toteuttaa HAUTUJA teoksen. Vain muodon vuoksi esitettiin yksi eriävä mielipide.
Arvelen, ettei ihan heti hallitus ota itselleen jatkossa taiteilijoiden tuskia.
