Naantalin kannalta välimiesoikeudessa ei käynyt hyvin, mutta huonomminkin olisi voinut käydä. Taloudellinen menetyksen lisäksi ikävää on, että Nesteen ja Naantalin keskinäinen suhde ei ole entisen laista kumppanuutta. Huono skenaario on, että tämä on vasta ensimmäinen oikeudellinen näytös. Parempi on, että Satama yhtiölle Neste maksaa sovittavaa korvausta – tosin joudumme tyytymään oleellisesti vanhaan sopimukseen nähden vähäisempää. Aika näyttää.
Kaupungin tiedote alla.
Naantalin kanne ja
Nesteen kanne – molemmat hylättiin välimiesoikeudessaNeste Oyj on maksanut Naantalin kaupungille 31.12.2014
asti alus- ja tavaramaksuja Naantalin satamaan öljyjalostamolle tulevasta ja
lähtevästä tavarasta ja aluksista. Neste lopetti yksipuolisesti satamamaksujen
suorittamisen 1.1.2015 alkaen. Neste katsoi, että Naantalilla ei enää olisi
oikeutta periä satamamaksuja, koska ns. satamalait kumottiin.Naantali ja Neste ovat vuonna
1956 solmineet sopimuksen satamamaksuista. Naantali katsoo, että satamalakien
kumoamisella ei ole merkitystä 1956 Sopimuksen voimassaoloon ja soveltamiseen,
ja että Neste on edelleen velvollinen maksamaan Naantalille sopimusperusteisia
satamamaksuja. Sovittujen satamamaksujen määrässä on otettu huomioon, että
Neste on rakentanut ja ylläpitänyt kustannuksellaan jalostamon edustalla
olevat, Naantalin satamassa sijaitsevat öljylaiturit.Osapuolet neuvottelivat vuoden 2015 aikana erimielisyyden
sovinnollisesta ratkaisemisesta. Koska yhteisymmärrykseen ei päästy, riita
jouduttiin 1956 Sopimuksen ehdon mukaisesti ratkaisemaan välimiesoikeudessa.Naantali vaati välimiesoikeudessa, että Neste velvoitetaan
suorittamaan kaupungille 1.1.2015 alkaen kertyneet, välitystuomion antopäivään
mennessä erääntyvät satamamaksut. Niiden määrä tammikuun 2017 loppuun mennessä
on 5.642.270,11 euroa.Myös Neste nosti välimiesoikeudessa kanteen. Nesteen
mielestä Naantalin satama on väärinkäyttänyt määräävää markkina-asemaa
perimällä Nesteeltä ylisuuria satamamaksuja. Neste on saanut 1956 Sopimuksen
nojalla 50 %:n huojennuksen vuosittain vahvistettujen tariffien mukaisista
alus- ja tavaramaksuista, mutta Nesteen mielestä huojennuksen olisi pitänyt
olla 90 %. Neste vaati välimiesoikeudessa Naantalin velvoittamista maksamaan
Nesteelle , vuodesta 1992 alkaen, vahingonkorvausta ja tuottokorkoa, yhteensä
60.519.856 euroa.Välimiesoikeus on tänään antanut tuomion. Välimiesoikeus
hylkäsi Naantalin kanteen ja Nesteen kanteen. Neste velvoitettiin maksamaan
välimiesoikeuden kustannuksista 65 % ja Naantali 35 %.Välimiesoikeus toteaa perusteluissaan, että Nesteen
velvollisuus suorittaa satamamaksuja ei olisi perustunut 1956 Sopimukseen, vaan
kunnallissatamalain perusteella määrättyihin alus- ja tavaramaksuihin. Koska
kunnallissatamalaki kumottiin, Naantalin kaupungilla ei enää 1.1.2015 jälkeen
ole välimiesoikeuden mielestä oikeutta periä sataman käyttöön liittyviä maksuja
Nesteeltä. Tämän vuoksi välimiesoikeus on hylännyt Naantalin kaupungin kanteen.Välimiesoikeus katsoo, että Naantali ei ole perinyt
Nesteeltä kohtuuttomia satamamaksuja eikä hinnoittelu ole ollut Nestettä
syrjivää. Välimiesoikeus toteaa, että Naantali ei ole syyllistynyt määräävän
markkina-aseman väärinkäyttöön. Välimiesoikeus on hylännyt Nesteen kaikki
vaatimukset.Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen pitää valitettavana
sitä, että välimiesoikeus hylkäsi kaupungin kanteen. Neste maksoi vuoden 2014
loppuun satamamaksuja noin 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Sen jälkeen
kaupungilta on jäänyt saamatta satamamaksuja noin 6 miljoonaa euroa. Tämä summa
on kaupungin talouden kannalta merkittävä. Yhden kunnallisveroprosentin tuotto
on noin 4 miljoonaa euroa.Mutasen mielestä on kuitenkin huojentavaa, että Nesteen
kanne suurista vahingonkorvauksista hylättiin.Kaupunginjohtaja toteaa, että Naantalin omistama Naantalin
Satama Oy on ollut satamanpitäjänä 1.1.2015 alkaen, jolloin Naantalin
satamatoiminta yhtiöitettiin. Neste käyttää satamaa ja satama-alueen väyliä.
Jatkossa selvitetään, millaisia maksuja Neste on velvollinen maksamaan
satamankäytöstä Naantalin Satama Oy:lle.Lisätiedot:Jouni Mutanen,
kaupunginjohtaja
Jälkikirjoitus
Mutkikkaita ja kalliitakin ovat oikeudelliset riidat. Kaiken taustalla on satamatoimintojen
markkinaehtoistuminen ja privatisoituminen. Valtion enemmistöomistama Neste on
muuttunut pörssiyhtiöksi siis toimintatavoiltaan yksityiseksi ja samoin on
Naantalin omistan Naantalin Satama Oy:n laita. Nämä osapuolet tekevät
yksityisoikeudellisia sopimuksia.
Seuraavaksi esitetään kysymys, että miksei Naantali
siirtänyt vanhaa sopimusta yhtiölleen, joka olisi ruvennut perimään 2,5
miljoonan maksuja Nesteeltä. Voimaan tullakseen sellainen sopimus olisi
vaatinut Nesteen hyväksymistä, jota se ilmoitti vastustavansa joulukuun
manifestissaan, eli kirjeessään, josta jupakka alkoi.
Tämä vaihtoehto on vielä käytettävissä, joten se lienee seuraava siirto. Tähän
liittyy Nesteen satama-alueen luvaton laajentuminen kaupungin ja tai sataman vesialueelle.
Miten tätä asia ajetaan, ratkaistaan
kaupungin puolelta todennäköisesti nopeasti. Silloin siirrytään prosessi
siihen, mitä suoritteita Naantalin satama antaa Nesteelle ja minkälaisen
korvauksen Neste maksaa alueiden käytöstä. Ellei siitä päästä sopimukseen, se asia
ratkaistaan ensin käräjäoikeudessa ja ehkäpä lopullisesti joskus Hovissa tai korkeimmassa oikeudessa.
Naantalin kaupungin yksimielinen lähtökohta on ollut yrittää saada
oikeaksi katsomaansa maksimaalista korvausta. Se ei onnistunut, joten nyt yritetään toista keinoa yksityisten yhtiöiden välistä sopimusta. Realistista on odottaa hyvässäkin tapauksessa tältä linjalta kertaluokaltaa pienemppää korvausta.
Kysymys joka nouseen mieleen:
Onko Nesteellä vielä muita ajatuksia ajaa omia asioitaan muita teitä. Toivottavasti tämä riitti eikä muita väyliä ruveta käyttämään.
