Paradoksi on, että sosialidemokratian kammoinen Björn Wahlroos verotussyistä
muuttaa maasta. Hänellä on asunnot Ruotsissa ja Ranskassa. Ranskassa oli ja
Ruotisista on tulossa sosialidemokraattien johtamia valtioita. Kohtalo ivaa.
Maan verottaminen sopii hänelle. No se on niin pientä, jos yhteiskunnan tuet
toisaalta helpottavat elämää. Vero olisi ehkä neljännes viljelymaalle
tulevista julkisista avustuksista. Siksi toiseksi UPM:lle sopii, että metsäkauppaan tulisi
vähän keppiä.
Sdp on ollut samoilla linjoilla kiinteistöveron laajentamisessa.
Mutta sitten tuo viehtymys palkanalennuksiin on taloustieteilijänäkin esiintyvälle
Wahlroosille kumma päähän piintymä. Se ei ole mikään ratkaisu. Sen
tiedämme kuultuamme esimerkiksi professori Pohjolan selvityksiä. Eikä hän ole ainoa; samaa mieltä ollaan
laajasti aina OECD:tä myöden: Tuottavuus ja uudet metodit – teollinen internet on Suomen tapaisen
maan ratkaisun ytimessä.
Mutta eihän markkinauskovainen Nalle voi sitä hyväksyä, koska hän omassa
mestariteoksessaan Markkinat ja Demokratia julistanut,
ettei keksinnöillä ole osuutta kehitykseen, vain finanssiallokaatioiden kautta
ja markkinoiden johdolla löytyy pelastus.
Sinänsä on ymmärrettävää, että Wahlroos ei luota julkisen sektorin kykyyn tehdä
oikeita ratkaisuja, sillä kokemuksesta hän tietää, yksityisen markkinavoiman kanssa ei hän olisi
koskaan päässyt niin loistaviin diileihin kuin valtion kavereiden kanssa
neuvotellen. Oma suun ja säkinsuun dilemma.
Ja sitten vielä sosialidemokratian kvarttaalitalous.
Ay-liikkeen tyhmyyteen eli lyhytnäköisyyteen
viitataus on selvääkin selvempää puppua. Suomen kalliiksi haukutut työehtosopimukset
ovat syntyneet, eivät työmarkkinaosapuolien tyhmyyden seurausta. Syntipukit
ovat muualla: Kaikki heti minulle omistajien ajattelu, josta Nalle on loistava
esimerkki on ollut yhtenä osviittana. Toisena Kokoomuksen sairaanhoitaja Sari
Suomalaisen vaaliteemaksi nostaminen. Työehdoista
sopiminen politisoitiin. Arvokasta työtä tekeviä naispuolisia äänestäjiä
kosiskeltiin katteettomilla lupauksialla samalla työmarkkinat sotkien;
julkisesta sektorista tehty palkkaveturi. Sosialidemokratialle ei ole osuutta näihin
tyhmyyksiin.
Nalle Wahlroos auttaa mediaa ja media häntä.
Hesarin taloussivujen aukeaman kuva kertoo, että Nallen kasvot myyvät. Ja onhan niitä hänen itsensäkin mukavampi katsella paperilla kuin selfietwiittinä, että sellainen on vaatimattomien miesten välinen ikäkausienkuilu.
