Naantalin Karjalaiset perustettiin välirauhan aikana vuonna
1941 Naantalin Työväentalolla. Vuonna 1946 yhdistys herätettiin henkiin ja sitä
johti Sulo Hallikainen 40 seuraava
vuotta ja häntä seurasi Pauli Virolainen
20 vuotta ja sen jälkeen nykyinen puheenjohtaja on ollut Anja Valoaho vetovastuussa.
Toiminta on ollut iloista kulttuuripitoista yhdessäoloa ja
onpa yhdistys ollut rakentamassa Urheilutaloakin. Yhdistys on ollut jäsenilleen
ja myös kaupungille tärkeä.
Jäsenmäärä on alhaisimmillaan ollut 30, mutta nyt jäsenmäärä on noussut 40
henkeen. Näyttää siis siltä, että karjalaisuus on tärkeää myös nykypolville
siis siirtolaisten / evakkojen jälkeläisille. Näin on maassa yleisesti ja
samansuuntaista on Naantalinkin kehitys.
Juhlassa oli kotoinen tunnelma. Koristelun ja tarjoilun symboliikka puhutteli. Monenlainen musiikki rikastuttaa; kaksi laulajatarta ja nuori pianisti huolehtivat kulttuurista. Arvokas juhlapuhe oli tasapainoinen. Sopiva määrä haikeutta
ja ohjelman hyväntuulisuus tekivät yleisön olon mukavaksi.
Siirtolaiset ovat olleet voimavara ja niinpä voi varmaankin
sanoa, että Naantali on parempi paikka nyt, kuin olisi ilman karjalaisten
monipuolista vaikutusta. Saaristo Naantalinkin olosuhteisiin saariston elämän
kannalta siirtolaisuus toi lisäelinaikaa.
Historian kannalta olisi tärkeää tietää siirtolaisten yleissistä vaikutuksista
ja myös luultavasti karjalaisten jälkeläisille laajempi tieto kiinnostaisi.
Tällaisia selvityksiä on tehty pienemmissä kunnissa. Miksei sitten Naantalissa?
