Ajankohtien vertalilu ei ole vierasta yleensä eikä varsinkaan näinä monien muutosten aikana. Martin Wolf puhuu tällä kerralla Trump-ilmiöön liittyen FT kolumnissaan:
Joskus historiassa tapahtuu loikkia. Ajatellaan vaikka ensimmäisen maailman sotaa, bolsevikkivallankumousta,
Suurta lamaa Great Depression, Adolf
Hitler valintaa, Toista maailmansotaa kylmän sodan alkua, Euroopan keisareiden
kaatumista, Deng Xiaopingin ”uudistus ja avautuminen – politiikkaa”, Neuvostoliiton hajoamista ja finanssikriisiä kriisi 2007-09 ja sitä
seurannutta ”suurta lamaa”.Voimme olla yhden tällaisen tapahtuman – muutoksen partaalla: Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Tämä olisi merkki
Yhdysvaltojen johtaman läntisen järjestelmän päättymisestä ja sen keskeisen aseman loppumisesta kansainvälisissä asioissa. Seurauksena ei
olisi uusi maailmanjärjestys. Kyse olisi
hengenvaarallisesta epäjärjestyksestä.Jos Trump voittaa järjestelmä muuttaisi maailmaa. Se
esimerkiksi estäisi pyrkimyksiä hallita uhkaa ilmastonmuutoksia, ehkä
ikuisesti. Mutta jo hänen edokkuutensa osoittaa, että USA: n rooli maailmanlaajuisen
järjestyksen saattaa muuttua. Sen asema riippuu Yhdysvaltojen taloudellista ja
sotilaallista suorituskyvyn lisäksi myös sen edustamista arvoista. Kaikista virheistä huolimatta demokraattisen hallinnolla
on mahdollisuutensa, vaikka Hillary Clinton onkin epätäydellinen ehdokas. On
Donald Trump aivan jotain muuta muusta. Kaukana on mahdollisuus, että Amerikasta
tulisi suuri, sen sijaan hänen valintansa voisi lopullisesti raunioittaa
maailman.
Hesari taloussivuilla on otsikko:
Taloustieteilijä: ”Järjestelmän murros muistuttaa
1930-lukua”
Finanssikriisin jälkeen moni taloususkomus osoittautui
vääräksi, mutta järjestelmä säilyi liki ennallaan. Taloustieteilijä Ha-Joon
Changin mukaan nyt talous on kriittisessä risteyksessä.
Tämä teksti on toimittaja Juha-Pekka Raesten hänen HS:n talousivujen jutun johdantonana.
Jutussa kerrotaan taloustieilijäst tivitetysti seuraavaa:
Etelä-Koreassa 1963 syntynyt Ha-Joon Chang on kirjoittanut
tavallisille lukijoille tehtyjä kirjoja taloustieteestä. Hän on luennoinut
ammatikseen Cambridgen yliopistossa vuodesta 1990. Into-kustantajan mukaan
hänen teoksiaan on käännetty 37 kielelle, ja niitä on myyty lähes kaksi
miljoonaa. Suomeksi Changilta on käännetty kaksi teosta: 23 tosiasiaa
kapitalismista (2012) ja Taloustiede – Käyttäjän opas (2015). ”Merkityksellisen
demokratian pitää haastaa asiantuntijat, jotta totuus tulee kirkkaammin esiin
ja asiantuntijat pysyvät demokraattisessa valvonnassa.”
Kirjoitus on kuten varmaan nkirjakin lukemisen arvoinen. Ainakain talouspoltiikassa VM:n kaheleisiin ripustautuneen SDP:n olisi syytä perehtyä monipuolisempaan maailmaan.
Changin lähtökohta on, että kaikki koulukunnat perustuvat
aina johonkin arvopohjaan. Siksi koskaan ei kannata lähestyä taloutta vain
yhden koulukunnan näkökulmasta.”Jos sinulla on vasara kädessä, näet joka paikassa vain
nauloja”, Chang vertaa.Hän muistuttaa, että että taloustieteitä kutsuttiin
aluksi oppiaineena poliittiseksi taloustieteeksi (political economics).
Changin ideoihin kuuluu jonkun suuren uuden löytäminen kuten Rooseweltin New Dealin tai
Ruotsin kansankodin mutta nytkin pitää toimia.
Tällaisia suuria poliittisia reformeja odotellessa Chang
mainitsee yksittäisenä tärkeimpänä seikkana tuottavuuden kasvun nostamisen,
vaikka valtioiden velkaantumista lisäämällä. ”Toinen seikka on kysynnän
ylläpitäminen.”Chang myöntää, että valtioiden velanotto on järkevää vain jos
rahat käytetään järkevästi.Tuotekehitykseen, infrastruktuuriin ja vihreään energiaan
tehtävien investointien hyödyt eivät näy heti, mutta valtioiden kannattaa tehdä
niitä nyt, kun raha on halpaa, hän sanoo.
Politiikka on talaoutta ja talous poltiikkaa ja että pelkurit ja myötätuulikiitäjät saavuttavat voittoja vain sattumalta.
Ja SDP:lle pitäisi voittamisen olla sivuseikka. Kysymys on tärkeämmästä. Nyt on ajateltava kansallista ja kansainvälinen ihmisten pelastamista.
