Raimo Sailas ehtii eläkkeelle ollessaan lukemaan muitakin kuin
muistioita. Ilahduttavaa oli huomata, että hän ei saarnaa kaikissa kolumneissaan
säästävyyden ja kamreeritalouden puolesta. Hän jopa rohkene lainata
valitsevan kireän finanssipolitiikan politiikan
kriitikoita. Maailman talouden taantuma kts OECD:n ennusteita ja deflaatiopelko ovat suuria vaaroja. Ja Sailas
lopettaa kolumninsa:
Rahapolitiikka on Summersin analyysin mukaan nyt tehotonta pysyvän hitaan kasvun
torjunnassa. Niinpä hän suosittelee ekspansiivista finanssipolitiikkaa.
Reaalikorkojen mataluus antaa hänen mielestään hyvän perusteen lähteä
rahoittamaan valtioiden lainanotolla investointeja ja kunnossapitomenoja.
Jos Summersin pelkäämä maailmantalouden pitkäaikainen hidas kasvu toteutuu,
se lisää ikävästi Suomen vaikeuksia irrottautua jo pitkään jatkuneesta
pysähdystilasta
Pientä valo ja ainakin synkimpien ennusteiden väistymisestä
kirjoittaa Gavyn Davies kolumnissa Viimeisen
deflaatiopelon loppu.
Monilla muuttujilla ja niiden kuvaajilla Gavyn Davies osoittaa,
että käänne on tässä kurjuudessa tapahtunut. Kun usein sanotaan, että paremmat ajat tulevat
sukkasillaan, niin toivotaan että siitä sipsutuksesta olisi kyse. Hän lopettaa
pelon loppu kolumninsa:
Näistä syistä maailman deflaatio johtuvat 2014/15 hyödyke shokin vaara on ohittanut
huippunsa. Korkomarkkinoiden inflaatio-odotuksia eivät ole täysin tunnistettu
bondi markkinoilla ja siksi nimelliskorot ovat vielä alhaalla.
