Yleiset merkit viittaavat siihen, että Jutta Urpilainen valitaan uudelleen.
- Tärkein syy on, että niin on ollut tapana SDP:ssä, istuvaa puheenjohtajaa ei ole vaalissa ohitettu. Eikä käytäntö ole vieras muissakaan järjestöissä.
- Tästä taas seuraa, että ne jotka ovat eniten riippuvaisia, puheenjohtajan vallinoista, liputtavat nopeasti voittajan puolesta. Piirin kansanedustajat TS:ssä jo toimivat pääsääntöisesti tämän käytännön mukaisesti. Tietenkin heillä on oikeus olla myös tätä mieltä ihan vapaan harkinnankin pohjalta.
- Ja kolmas syy on tuo kuuluisa Bandwagon, soittokunnan vaunuun nouseminen triumphin häämöttäessä.
- Kilpaileva ehdokas lähtee aina takarivistä.
Kokemukseni perusteella ( en nimittäin ollut vielä 1963 Paasio- Helle valinnan aikana mukana) vain silloin kun valmistautumisaika on vähäinen, voi syntyä tilanne, jossa puoluekokous tekee varsinaisen valinnan. Näin kävi 1993 silloin kun Paavo Lipponen valittiin. Ehkä kuitenkin kannattaa muistaa, että Risto Uimosen muistelmien mukaisesti Pärre Lund Metallin silloin puheenjohtaja oli vetämässä ay-porukkaa Paavon taakse.
Linjakysymykset nykyasetelmassa voivat helposti kilpistyä kysymykseen puolueen suhteesta ammattiyhdistysliikkeeseen ja tietenkin toiselta puolelta nais-miesnäkökulmaan. Todelliset linjakysymykset maailmassa, jossa elämme, ovat mutkikkaat ja yllätykselliset. Enkä epäile sen paremmin Jutta Urpilaisen kristillistä vakaumusta, kuin Antti Rinteen käsitystä jakamattomasta ihmisoikeudesta lähtökohtana toiminnalle .
Linjakysymyksistä käytävä keskustelu voi sen sijaan toimia hyvänä testinä arvioitaessa viestinnällisiä kykyjä ja sanomisen vaikuttavuutta.
Tässä suhteessa kierroksesta tulee tärkeä ja arvelisin, että tämä on lopulta keskeisin tekijä, kun valitsijat, puoluekokousedustajat arvioivat miten puolue uuden johtajan myötä voisi menestyä vaaleissa.
Eloonjäämisvaisto voi tässä olla päällimmäisenä ja jos galluplukemat matelevat, niin sitten toimitaan kuin jääkiekossa.
Ratkaisua ei ole, vaikka ennusmerkit suosivatkin Juttaa vielä tehty, mutta kovaa vauhtia sitä valmistellaan, kun puolueäänestyksessä valitaan puoluekokousedustajia tässä lähiaikoina.
Naantalin Työväenyhdistys on asettanut puheenjohtaja Mikko Rönnholmin, varapuheenjohtaja Sirpa Hagsbergin, rahastohoitajan Martti Sipposen sekä jäsenet Kimmo Ahon ja Isabella Hautalan puoluekokousehdokasehdokkaiksi.
Erikseen kerromme puolueäänestyksestä. Ja nyt on aika käydä keskustelua siitä, miten meidän kannatta ääniämme käyttää.
Miten Talvikylpyläkuva tähän asiakokonaisuuteen kuuluu.
Ei suoranaisesti mitenkään, paitsi, että taas kerran mieleeni tuli B. Pula-ahon komento ”Turpa kiinni sorsa, nyt sukelletaan” Se taas tuli mielen siitä, kun Hesarissa Antti Rinne piti Kalevi Sorsaa Paavo Lipposta kovempana demarina.
