Livonsaaripäivä 15.6.2013 kerää 1.000 osallistujaa, kertovat puuhamiehet ja naiset ylpeänä seurojentalon pihamaalla.
Ihan mukavaa oli aurinkoisena päivänä puhua paikalle tulleille. Eiväthän kaikki viitsi eikä jaksa kuunnella. Mutta ei laskaan vedetty, kun aiheesta kehuin kylän saavutuksia. Kirjoituksia palstalla aiheesta enemmän.
Sitten vähän tästä keskittämispolitiikkasta, jota nimitetään
kuntarakenne tai sote-uudistuksesksi.
Kun säästää pitää,ja kun ei itse sellaisia viitsi tehä, niin vieritetään pallo kunnille ja niinpä sitten kolmen entisen ministerin
lamppu syttyi Jan Vapaavuori, Jouni
Backman ja Osmo Soinivaara laativa kuntarakenneuudistuspaperin, josta tuli
hallitusohjelman ja jossa usko pannan kuntien yhdistämisen säästöjä tuomaan
vaikutukseen. Mitään näyttöä säästöistä ei ole olemassa eikä esitetty. Vain
hurskas toivo. Idean hyvänä puolena oli, että murheet siirretään muille
eli kuntapäättäjille.
Suomen
Kuvalehdessä Osmo Soininvaara jatkaa
tätä ristiretkeä:
- Kaupunkiseuduilla
ongelmana ei ole palvelujen järjestäminen vaan kuntien välinen osaoptimointi,
joka vaurioittaa kuntien kehitystä pitkäaikaisesti. Selkeimmin tämä näkyy Turun
seudulla, joka on riidellyt itsensä maakuntasarjaan, vaikka Turulla olisi ollut
kaikki mahdollisuudet kehittyä maan toiseksi merkittävimmäksi kaupungiksi.
Lyhyesti
vastaamme, että seutu ei ole riidellyt, Turku kylläkin. Seudun muiden kuntien
aktiivisuus on onneksi korjannut Turun tunaroinnin, joka alkaa olla takana päin
virheistä suuren osan. Alueen ja koko seudun ja myös Turun onneksi. En pistä
tikulla silmään kun muistutan Nesteen ja Muumimailailman kohtaloista.
Soininvaara ehdottaa, kun pakkoa ei saa käyttää, niin pakottavaa
metropolihallintoa. Ja nyt puhun politiikkaa: Eikö olekin ihmeellistä, että
kaiken maailman vapauksien puolesta saarnaava vihreä vaatii pakkoa ja kilpailun
estämistä. Ja sitten ihmetellään miksei politiikan tekijöihin luoteta.