TP Sauli Niinistön ahneuspuheen sisältöä analysoidessani
uskoin hänen tarkoittavan kaikki eli muitakin kuin palkansaajia. Nyt hän on
MTV:n mukaan (kts. oheinen kuva kirjekopiosta) tehnyt aloitteen oman palkkionsa laskemiseksi 2006 tasolle eli
160.000 eurosta 120.000 euroon. Tämä on ryhdikästä ja
kunnioitettavaa.
Kokenut poliittinen toimittaja Timo
Haapala arvaa, että nousee myrsky populismia. Eikä se olekaan ihan väärä
väite. Kyllä tämä kansaa miellyttää, vaikkei Haapala sitä tarkoittanutkaan. Ja Haapala on siinnäkin oikeassa, että
pitäisi myös katsella ja suhteuttaa presidentin palkkioita muihin. ansiotuloihin. Pressan palkka
ole yritysjohtajien palkkoihin nähden korkea ja siksi oikea johtopäätös olisi, että pitäisi
muitakin huipputuloja laskea. Tämä on arvojohtamista omalla esimerkillään, ei abstraktista. Tämän
ymmärtävät kaikki.
Asian julkituomisesta ei tule tyylipisteitä.
Esitän kuitenkin pari periaatteellista näkökohtaa:
Ensimmäinen on se, että presidentin palkkio määrätään ennen
kauden alkua koko virkakaudeksi. Siinä on taustalla ajatus, että se on sitä
eikä siihen kajota, ei minkään instituution toimesta; ei siis presidentin
itsensä eikä eduskunnan eikä missään tapauksessa tasavallan hallituksen
toimesta.
Toinen on sitten verotus. siinäkin on taustalla presidentin
riippumattomuus. Eduskunta ei vois häntä kiristää laatimalla uusia veroja. Se
oli aikoinaan Urho Kekkosen vallassa ollessa Veikko Vennamon lempiaihe, kun hän vertasi – en tosin muista mihin,
mutta kuitenkin diktatuurimaihin joissa vain oli tämä käytäntö eli verovapaa
maan johtajan palkkio oli tapana.
Julkisia tehtäviä ja yksityisiä on vaikea vertailla.
Maailmalla on käytäntö, että julkiset tehtävät on selvästi alipalkattuja, jos
verrataan vastuuta ja tehtävien määrää. Mutta se on velvollisuus- ja kohtuullisuusperiaatteen
mukaista.
Sijoittajaguru Warren Buffet taisi päivitellä omia alhaisia verojaan.
Suomessa ei näitä ääniä ole kuulunut, vaikka aihetta olisi.. Sattumalta
ihan hyvä vertaus luvuilla leikkien on se, että Suomessa yrittäjäparsikunta voi
ihan rehellisesti tienata saman verran verottomana pääomatuloja kuin, mitä Niinistön alennettu
120.000 palkkio merkitsisi.
Julkisen sektorin palkkojen laskemisella voi olla
vaikutusta yksityiselle puolelle. Mutta kokemus kertoo, että vaikutus on
lyhytaikainen. Kun silmä vältä, niin vanha aatami astuu kuvaan ja taas rikkaat
täyttyvät taskujaan. Häpeä häviää ahneudelle. Sen vuoksi olisi parasta, että tähän Sauli Niinistön aaltoon
liitettäisiin verotusmuutoksia, joilla talkoisiin taakankantoon kutsuttaisiin pääomaveroja
maksavat. Ja niinpä taas kerran pääsen esittämään, että kunnallinen pääomavero olisi
oivallinen ja yksinkertainen keino saada pysyvää parannusta julkiseen rahoitukseen ja oikeidenmukaisuutta taakan kantoon.
Ps. lainaan tähän USA:n velkaongelmaa käsitelleen Paul Krugmanin käsityksiä. Hänestä USA:n velkataso, joka 2.5 kertaa Suomen asukaskohtaista velkaa suurempi ei ole ongelma. Tässä lainaus palstalla alemmasta kirjoituksesta USA:n talousjyrkänne ohitettu ihan vaan asian ulottuvuuksien esiin nostamis mielessä:
- Kauhistellessamme USA:n ja miksei Euroopankin velkaa olemme väärässä, kun vertaamme julkista velkaa yksityiseen. Paul Krugman
väittää, että ne jotka puhuvat eniten velasta ymmärtävät siitä vähiten.
Julkinen velka ei ole samanlainen ongelma kuin yksityinen, sillä sitä ei ole
tarkoitus maksaa takaisin. USA oli Toisen Maailmansodan jälkeen
suuremmissa veloissa kuin nykyisin ja selvisi hienosti. Kun Keynes ehdotti julkista velkaelvytystä, oli brittien suhteellinen velka korkeampi kuin minkään nykyisen maan velka Japania lukuun ottamatta.
Krugman muistuttaa, että velka on hoidettavissa, jos uskalletaan verottaa riittävästi. - Eritoten tähän ajankohtaan hän kuitenkin toteaa ja muistakaamme USA:n työttömyys on kahdeksan (8) prosenttia:
-
Joten kyllä, velka ongelma. Mutta juuri nyt, muut asiat merkitsevät enemmän. Tarvitsemme enemmän, ei vähemmän, julkisia menoja päästäksemme pois työttömyysloukusta. Ja harhaan johdetut , huonosti asioista perillä oleville velka on pakkomielle .
