Veli Junttila seuraa Turun Sanomissa 50 vuotta sitten tapahtumia. Tänään hän
kirjoitti uuden Naantalin valtuustosta, joka valittiin viikon päästä
puolivuosisataa sitten. Syynähän oli Naantalin ja Naantalin maaliskunnan yhteen
liittyminen. Se oli luonnollista kehitystä, sillä maaliskunta sijaitsi
mannerpuolen ja Luonnonmaalla olevan maaliskunnan keskellä ollen ollen
reikäleipäkunta. Maalaiskunta oli aikaisemmin ollut vahvasti liittymistä
vastaan, mutta Naantalin hulppeat Nesteen tuomat vero- ja satamatulot muuttivat
asenteen.
Sosialidemokraatit olivat aina toimineet yhdessä Naantalin
Työväenyhdistyksessä, joten yhdistyminen täältä katsottuna oli luonnollista. Porvaripuolelle
oli vasta nousemassa puoluepoliittinen jako, sillä pitkään toimittiin yleisporvarillisena
listana ja viime vuosina rintama oli vahvasti ajamassa kaupunginjohtaja Lasse Kankaan erottamista.
Vaaleilla oli suuri valtakunnallinen merkitys ja erityisesti SDP:n heikko menestys edellisissä
eduskuntavaaleissa ja presidentti Urho Kekkosen ja porvarihallituksen kova politiikkaa herättivät intoa toimia.
Naantalin demarit saivat merkittävää talkooapua erityisesti turkulaisilta
tovereilta ja vaaleja seurattiin tarkkaan Siltasaarestakin.
Veli Junttilan kirjoittaa vaaleista seuraavasti:
- Uusi
valtuusto valittiin vain yhdeksi vuodeksi, koska valtakunnalliset vaalit
järjestetään syksyllä 1964. Kaupunginvaltuustossa oli vuonna 1963
porvarienemmistö, maalaiskunnalla taas vasemmiston enemmistö. Uudesta
Naantalista tuli vaaleissa vasemmiston johtama paikoin 12–9. - Uuden
kunnan asukasluku oli valtuuston kokoa mitoitettaessa ollut hivenen vajaat 6
000. Maalaiskunta oli väestöltään pari-kolmesataa henkeä suurempi.
Äänestysprosentti oli koko alueella korkea, 77,4. Kuitenkin maalaiskunnan
kahden äänestysalueen, Luonnonmaan ja mannerpuolen asukkaat äänestivät
kaupunkia laiskemmin. - Ehdoton
ääniharava oli uusi Sdp:n valtuutettu, entinen ja erotettu kaupunginjohtaja
Lasse Kangas, joka sai 159 ääntä. Kangas oli pitkän prosessin päätteeksi pantu
viralta korkeimman oikeuden päätöksellä. Kangas tuomittiin laittomien julkisten
maksujen perimisestä, ilman hyötymistarkoitusta. Kankaan tullessa valtuutetuksi
kaupunginjohtajana toimi Jaakko Kalkas, joka oli lääninsihteerinä tarmokkaasti
toiminut Kankaan erottamisen puolesta. –Väriä ei edelleenkään puuttunut
valtuuston työskentelystä.
Jälkiviisaus on sitä, että silmät on katsovat
taaksepäin, vai mitä se Konsta Pylkkänen tästä imelästä viisauden lajista sanoikaan.
Vasemmistoenemmistö kesti vain viisi vuotta ja vuoden 1968 vaaleissa valta
vaihtui . Kehitykseen vaikutti yleinen poliittinen kehitys, Rafael Paasion kansanrintamahallitus
oli ollut pettymys ja Naantalissakaan ei kaikki mennyt ihan nappiin eikä sitä
rahaa ollutkaan rajattomasti. Uusien tonttien tarjonta Juhla Taimossa ja vuokra-
ja puolikunnallisten talojen rakentamine sekä investoinnit satamaan kuivauttivat
kaupungin kassaa ja kun Nestekin oli
siirtämässä toimintaansa Sköldvikiin, niin pettymyksiä tuli paikallisestikin. Naantalissakin
porvarillinen puoli alkoi toimia puolueina tarjoten monipuolisempia ehdokkaita.
Mutta myös se, että Lasse Kankaan kannattajien joukossa oli hänen porvarillisia
ystäviään, oli merkittävästi vaikuttaneet satunnaiseen vasemmistoenemmistöön.
Varatuomari herrana pidetty teräväkielinen Lasse Kangas oli mielipiteitä jakava
persoonaa myös Työväenyhdistyksessä eikä häntä päästettykään kaupunginjohtajan varamieheksi valvomaan hänen
erottamisessaan aktiivista silloista kaupunginjohtajaa Jaakko Kalkasta. Maalaiskunnan vahvat miehet valtuuston
puheenjohtajaksi valitun Paavo
Nylanderin johdolla ottivat vallan. Siitä syntyi hankala riita, joka vei energiaa
ja heikensi sosialidemokraattien toimintaa varsinkin, kun samaan aikaan
Työväentalon ylläpidossa oltiin ongelmissa ja niinpä innostus alkoi kääntyä
lamaannukseksi.
Vallan saaminen on tunnetusti helpompaa kuin sen pitäminen. Henkilöintrigit ovat
olleet ja ovat myrkkyä. Politiikan ajautuminen oikeussaleihin tuottaa enemmän
riitoja kuin niitä ratkaisee.
