”Me emme ole niin rohkeita, että uskaltaisimme sulkea kuntauudistuksen
selvitystyön näiden keinojen ulkopuolelle.” näin lopettavat kokoomuksen
Matti Rantanen ja Ville Vuorio vastauksensa RS:ssä
kristillisten Tommy Björkskogille, joka
arvio kriittisesti kokoomuskaksikon ideaa, että pitää kuntaliitoksiakin
selvittää.
Kommentoin Matin ja Villen kirjoitusta tuoreeltaan tällä palstalla 26.3.2013 otsikolle
Kenen leipää syöt , sen lauluja laulat.
Se oli ihan ikioma ja vähän ilkeä eikä
ihan reilu päätelmä Kokoomusjärjestöjen palkkalistoilla olevien Rantasen ja
Vuorion motiiveista. Minua nimittäin harmitti ja harmittaa se, että Kokoomus on
Naantalissa ollut ja on edelleen ylivoimaisesti suurimmassa vastuussa siitä,
että kaupungin talous on nykymallissaan. En käy syitä kertaamaan, vaan nyt kun asia
tuli vielä uudelleen Matin ja Villen toimesta esille, nostan kissan pöydälle
lukujen valossa. vertailemalla Naantalin talouslukujen kehitystä kuntaliitosta edeltäneestä vuodesta 2007 vuodesta viime vuoteen saa käsityksen, joka herättää. Niiden osalta jokainen voi tehdä omia päätelmiään asioiden hoidosta ja hoitajista. Sen verran
sanon, etteivät nämä näkymät ja luvut ole uusia eivät ennen näkemättömiä. Syyllisiä olemme mekin erityisesti siksi, että me olemme tiennet ja ymmärtäneet, mistä on kysymys.
Naantalin kehitys |
2007 |
2012 |
Muutos prosentti |
Menot €/as |
5.083 |
7.189 |
+41 % |
Verotulot €/as |
3.551 |
3.759 |
+6 % |
Valtion osuudet €/as |
642 |
990 |
+54 % |
Vero+Va-os €/as |
4.183 |
4.749 |
+14 |
Käyttökate €/as |
767 |
133 |
-83 % |
Velka on noussut 1.600:sta – 2.600 euroon asukasta kohden eli 60 prosenttia.
Velka sinänsä ei ole hirvittävä ja sitä voi jotenkin perustella. Sen sijaan
yllä esitetyt muut luvut ovat lohduttomampia suunnaltaan ja suuruudeltaan. Ja
niitä ja niiden korjaamiseen on kiire ryhtyä, sillä käyttökate laskee, verotulot tuskin kasvavat ja menokehityksen kurissa pitäminen
on vaikeaa. Kun tähän kurjuuteen voimme
odottaa valtionosuuksiin leikkauksia ja
tai verontasauksen nousua, on asetelma todella hankala. Tästä vallitsee yksimielisyys.
Miksi sitten poliittisesti taitavat Matti ja Ville
ehdottavat kuntaliitosselvityksen tekemistä, vaikka tietävät naantalilaisten
olevan vahvasti itsenäisyyden kannalla? Kun he omien sanojen mukaan eivät tätä
tee tätä viran puolesta, niin miksi sitten?
Valistunut arvaukseni on seuraava: He
eivät kokoomuslaiset tuntien usko, että Naantalissa pystytään vapaaehtoisesti suunnan muutokseen.
Pelottelemalla kuntaliitosselvityksellä voisi jotain tapahtua: He tietävät, että
vaikeita päätöksiä ei helppo tehdä politiikassa yleensä eikä varsinkaan Kokoomus-ryhmässä. Viimesyksyinen kuntaveron korotuspäätös ei varmaankaan ollut
Kokoomuksessa mikään läpihuutojuttu ja ryhmän melkoinen muutos ei tilannetta helpota: Valtuuston jättäneiden, kokeneiden tilalle on tullut uutta voimaa, joilla on intoa
enemmän kuin realismia. Näin vois rivien
välistä kirjoituksia lukea.
Raisio on ottanut
lusikan kauniiseen käteen ja siellä kaupunginjohtaja Ari Korhosen johdolla ollaan ryhtymässä tiukkoihin toimenpiteisiin
aina yt-neuvotteluja myöden. Turun puolelta kuuluin veroasioissa
hälytyssireenien ääniä. Naantalin tilanne ei varmaankaan poikkea näistä ja
niinpä asia noussee Naantalissakin esille, kuten aikaisemmin tällä viikolla tällä
palstalla kirjoitin.
-
Yhteenvetona totean(Juha Heinonen), että
verorahoituksessa (verotulot + valtionosuudet) on mahdollista syntyä nettona
noin 800 000 euron suuruinen vaje verrattuna talousarvioon 2013.Velkaa on tällä hetkellä Naantalissa n. 50
miljoonaa euroa. Turun verotuloarviot viittaavat siihen, että laskua voi tulla
vielä lisää. Turun kuntavero oli laskenut helmikuussa melkein 5 prosenttia. Jos
näin on käymässä muuallakin, tulevat lukemat olemaan paljon Juha Heinosen
esittämiä arvioita suurempia.
Hengähdystauko on ohi.
Naantali on lausunut uskovansa, että selviämme haasteista.
Nyt meidän on vastattava huutoomme. Olisi
paha erehdys ruveta nyt odottamaan kuntaliitoselvityksiä ja vielä suurempi
virhe olisi uskoa, että sieltä voisi tulla todellista parannusta. Suurkunnan syövereissä
tilanne entisestään heikkenisi ja talouden lisäksi oltaisiin nopeasti
radikaalisti heikentämässä palvelutasoa. Raision vinkki on tässä suhteessa
vakava muistutus karusta todellisuudesta.
Eli kun haluamme seistä omalla maalla, ei meidän sen paremmin omasta puolestamme kuin
ei myöskään yleiseltä kestävyysvajeen korjaamisen kannalta tulee luottaa vieraan apuun!
Ps. Historian kirjaaja Jocke Leino lähetti oheisen leikkeen ”vanhasta hyvästä ajasta”