En ole lukenut Jorma Ollilan Mahdoton menestys muistelmakirjaa. Eikä ollut sitä tehnyt Kalle Isokalliokaan , SYP:n entisen pääjohtajan
Mika Tiivolan vävy, joka taisi ainakin osittain niillä ansioilla päästä nuorena liian suuriin saappaisiin.
Kuuluisa Peterin periaate toteutui, lopulta jokainen ajautuu tehtäviin, joihin
kyvyt eivät riitä. Jälkiviisaissa oli 19.101.2013 sitten ilmassa jännitystä: Mitä yliviisas
ja muita pilkkaava Kalle sanoo? Kirjassa oli
nimittäin esitetty, että silloin Kari Kairamon jälkeinen pääjohtaja Simo Vuorilehto halusi
päästä Isokalliosta eroon, ja kun SYP.n pääjohtaja oli vaihtunut, avautui siihen tilaisuus.
Simo
Vuorilehto itsekin oli valmis –
välttämättömyys muuttuu hyveeksi –
ajatuksella jättämään paikkansa. Niin Jorma Ollila sitten nousi ja pelasti
katastrofaalisessa tilassa olleen Nokian. Kuninkaan tekijöitä ovat Casimir
Ehrnroothista Ahti Hirvosen kautta tietenkin Björn Wahlroosiin ja monet muutkin. Ja Nalle
tietenkin vahvimmin on itsensä maininnut keksijäksi. Samantekevää kuka, päätös
oli fiksu ja valinta loistava.
Kalle Isokallion puhe Jälkiviisaissa pyöri kuin paukku molskihousuissa, ja jotenkin tuli
mieleen ajat, jolloin jäimme kiinni omenavarkaista; harmitti, nolotti ja olisi
toivonut maan nielevän. Oli kirjasta ainakin ihan
pikkuriikkinen ilo, kun nähtiin vaisu Isokallio.
Kansanedustajan ollessani luultavasti 1993
sain ensimmäisiä kerran kuulla Jorma Ollilan puhuvan. Hän ei ollut
vakuuttava esiintyjä, mutta ei myöskään luotaantyöntävä henkilönä, mieluummin mieleen tuli kouluopetus
”vaatimattomuus on nuorison kaunistus”.
Erityisesti muistan, että epäilyä herättivät matkapuhelinten
maailmanmarkkinoita tehdyt arviot; ne miljoonat. sadat miljoonat tuntuivat utopistisilta ja olivat todellisuus pahasti alakantissa. Eli näkemystä oli nuorilla ja rohkeilla unelmatiimin jäsenillä.
Muistan myös Ollilan Nokiasta lähtöhaastattelun, jossa hän muistutti, että on Nokia
tehnyt jotain globaaliakin hyvää omien ansioiden kasvattamisen ja Suomen talouden tukemisen
lisäksi: Matkapuhelimet ovat tehneet maailmanlaajuisen kommunikaation
mahdolliseksi. Se mikä ilman kännyköitä olisi vaatinut ylivoimaisia resursseja,
on nyt parantanut mahdollisuuksia selviytyä sielläkin missä tulevaisuuden
näkymät ovat olleet synkät, tarkoitan kehitysmaita.
Nokia ehkä teki halpapuhelinvalinnoilla itselleen haittaa, mutta maailmalla
hyötyä. Ja muistettakoon tässäkin yhteydessä, että tietenkin Ollila &CO:t,
mutta: Suomen valtion yhteistyö Teleste, Posti –Tele jne. ovat olleet Nokiaa aikoinaan
tukemassa.
Paradoksaalisesti voisi sanoa, myös Salon seudun Halikon Valleyn osaaminen
saloroineen ja jopa Nordellitkin liikevaihtoverovilppeinennekin ovat tämän
ihmeen taustalla.
Kirja-arvostelut veivät omat muistoni Kari Kairamoon, tuohon aikansa 1980-luvun maailman valloittajaan ja kaikkein asioiden kaikkialla huseeraavan erikoistapaukseen. Siitä on pikkujuttu kirjoituksia palstalla.
