Kierre katkaistaan kovalla työllä. Kolmen suurimman
joukkoon. Ja yhteistyö auki joka suuntaan. Turun seudulla olisi mahdollisuus kasvattaa, sanoi Pekka Haavisto
aamutelkkarissa.
Viimeiseen kohtaan ensin: Ville Niinistön pois jäänti Varsinais-Suomeessa jättää aukon, joka tullaan täyttämään a’haa elämyksen synnyttäen, vihjaillaan. Julkisuudessa on nähty Li Andersson uhkana. Sosialidemokraattien lista on tällä kertaa vetovoimainen myös koulutetutille ja nuorille. Kts. alla olevaa juttua, eli en usko vihreään ihmeeseen täällä.
Mutta sitten tuo suurempi kuva: Erikoisia piirteitä oli vihreiden puheenjohtajajärjestelyssä.
Sanon tarkoituksella järjestelyssä
vain siksi, että järjestetyltä valinta näytti. Vihreät ovat olleet taitavia mielikuvapolitiikassa
– ovat mielellään muita parempia – aluksi
vältettiin jopa pahalta kalskahtavaa puolue nimeä. Nyt ei ehkä mennyt ihan putkeen. Eikä tämä olekaan mennyt ilman kriittisiä huomioita muuallakaan.
Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi
Haaviston puolueen johtoon 40 äänellä, vastaehdokas Outi Alanko-Kahiluoto sai
vain yhden äänen. Vuorelma arvioi muun muassa Etelä-Suomen Sanomien
julkaisemassa STT:n haastattelussa, että tämä näyttää ulospäin ”aika erikoiselta”.”Kokenut nainen ei saanut puolueen sisällä lainkaan
kannatusta, ja hänen ehdokkuutensa ikään kuin ylenkatsottiin. Haluttiin
nimenomaan vanha, miespuolinen konkari, joka sitten edustaa uskottavuutta”,
Vuorelma sanoo.Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki
arvioi STT:lle, että puoluevaltuuskunta halusi palauttaa uskoa vihreisiin ja
äänestäjien luottamusta puolueeseen. KL 4.11.2018
