Pata kattilaa soimaa

Osmo
Soininvaara blogi on
päässyt Hesarin pääkirjoitukseen. Siinä hänen viisauksiaan lainataan. Yksi
kuuluu: ”Leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä pe­rus­suo­ma­lai­sia.”

Tutkittu tieto kertoo, että toimittajissa on suhteellisesti enemmän vihreitä ja
vassareita kuin muiden puolueiden kannattajia. Soininvaaran pääsy
pääkirjoituksen on oiva esimerkki tästä.

Mutta onhan persuillakin näkyvyyttä ja mahdollisuuksia muita enemmän ja sekin
ennen viime eduskuntavaaleja tuli tutkimuksin osoitettua. Viimeinen vahvistus tuli Timo
Soinin aamuisessa TV 1 haastattelussa. Timo Soini sai toimittajan
ihailevien katseiden alla puputtaa rauhassa. Palkka ei ole se ongelma vaan
sivukulut, kertoi Soini. Esimerkiksi toimittajan 3.000 palkan lisäksi tulee
toinen saman verran päälle sivukuluja, väitti Soini toimittajan nyökkäillessä.
Siinä tuli ainakin tuplaksi korotettua sivukulujen vaikutus ilman vastaväitettä.

Toimittajatkin ovat ihmisiä. Vaikutusvalta ja keskinäisen kritiikin on kasvattanut monista   herkkähipiäisiä ja mielellään voimaansa näyttäväksi; Majesteettirikos on olla tanssimatta heidän pillin tahdissa.
Paavo Lipponen on hyvä esimerkki. Lipposen
hallitukset tulivat nk. asiantuntija-arvioissa ykköseksi ja kakkoseksi. Kuvasta
näkee, miltä toimituksesta valinta tuntui.
Sen lisäksi tekstiin sujautetaan sellainen väärä tieto, joka näyttää elävän,
vaikka se on monta kertaa vääräksi osoitettu. Lipposen kakkoshallituksen
kuvauksessa on seuraava kohta:

Tar­ja Ha­lo­sen
mi­nis­te­ri­kau­del­la ul­ko­po­li­tiik­ka oli tiu­kas­ti Lip­po­sen hyp­py­sis­sä,
mut­ta Erk­ki Tuo­mi­oja ei Yr­sa Grü­nen mu­kaan ”suos­tu­nut toi­sen viu­lun
soit­ta­mi­seen”. Jän­nit­tei­tä
toi Lip­po­sen tu­ki Yh­dys­val­tain hyök­käyk­sel­le Ira­kiin. ”Lip­po­sen
ai­ka­na Suo­mel­la oli ko­koaan suu­rem­pi roo­li EU:s­sa”, Heik­ki Pa­lo­hei­mo
to­teaa.Sitaattia ei ole väitteen
kohdalla, joten se lienee toimituksen omia. Toimitukset vahvistavat omia
näkemyksiään ovelasti, kuten esimerkki osoittaa.
Lipposen vastine oli seuraavan päivän lehden mielipidesivun viimeisenä yhden palstan
suuruisena oikaisuna. Paavo Lipponen kirjoittaa:

Luemme juttuja ehkä puolueellisesti mutta emme kuitenkaan niin väärin, etteikö
objektiivisestikin arvioiden jotain syvästi asenteellista on toimitusten
työskentelyssä. Neljännen valtiomahdin merkitys on niin suuri, että sen toivoisi
näkyvän myös vastuuntunnossa.