Kreikka on suuri kysymys
kreikkalaisille. Kreikka on vaikea kysymys rahamaailman teknikoilee. Kreikka
suuri kysymys muille maille; erityisesti Espanjalle, Portugalille ja Irlannille,
jotka kärsimysten kirkastamina haluavat tasapuolista oikeutta eivät tietenkään
halua Syrizan taudin leviämistä heidän maihin. Suomessa Kreikka toimi Perussuomalaisten
hyväksi ja nyt ollaan sitten poliittisen nuoralla tanssin hetkissä heti kun
valtionvarainministeri Timo Soini on
virkavalansa vannonut.
HS:n pilapiirtäjä Karlsson kertoo jo ratkaisunkin.
Laveammin ajatellen, jokin näyttävä
temppu kovan linjan osoittamiseksi tarvitaan.
Philip Stephens näkee Kreikan geopoliittisena kysymyksenä ja arvelee että ratkaisun täytyy
lähteä maailman ja Euroopan tilanteen kokkonaisarviosta.
Hän lopettaa kolumninsa FT:ssä
Kreikka sijaitsee strategisesti Euroopan mantereen kaakkoiskulmassa. Se on yksi
reitti maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille, jotka pakenevat Lähi-idästä.
Se luo mahdollisuuksia islamistisen jihadisteille tuoda heidän sotaansa Eurooppaan.
Balkan on painopistealue Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkimyksissä
horjuttaa läntisen sotilasliitoa. Kreikka on Naton jäsen. Voiko Eurooppaa
todella antaa sen hallituksen pudota Moskovan syliin? Mikä on signaali tästä muulle
Balkanin alueelle? Entä jaetulle Kyprokselle?Nämä ajatukset pyörivät päättäjien mielissä, kun Ateena lähestyy uutta maksupäivää. Olisiko
strategista kustannukset suuremmat poliittisesti
ja taloudellisesti, jos antaa sen mennä kuin että sen taakkaa kannettaisiin ja mahdollistettaisiin sen horjuva pinnisteleminen? Nämä ovat valtioiden
päämiesten asioita – ei tekniikkojen.Joko niin tai näin, tarinalla on onneton
loppu. Euroalueen sisä- tai ulkopuolella tai ylimääräisillä velkahelpotuksilla tai ilman niitä, Kreikka voi toipuu vain vasta, kun se aloittaa
modernin eurooppalaisen valtion
rakentamisen.
