Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdus johti siihen, että
sosialidemokraatit alkoivat arvioida uudelleen markkinataloutta ja sosialismia.
Sosialismista tuli sosialidemokraateille yhä enemmän arvo eikä tarkoittanut
enää uudenlaista demokraattista talousjärjestelmää. Tämä on huomattavissa
vuosien 1987 ja 1999 ohjelmissa.Nyt käsiteltävässä
ohjelmaluonnoksessa todetaan selvästi Sdp:n sosialismi-käsitteen muuttuneen. Ohjelmaluonnoksessa
on myös muita käsitemuutoksia. Markkinatalous-termi ymmärrettiin suomalaisessa
vasemmistossa pitkään kielteisesti, mutta vuoden 2017 esityksessä sitä
puolustellaan. Tosin ohjelmaesityksessä suhtaudutaan kielteisesti äärimmäiseen
markkinaliberalismiin ja painotetaan markkinoiden ohjaamisen välttämättömyyttä.
Markkinoiden ohjailtavaksi eivät sovi ohjelman mukaan koulutus ja
terveydenhoito. Esityksessä korostetaan julkisen sektorin ensisijaisuutta
hyvinvointipalvelujen tuottajana.
Näin kirjoitti Rauli Mickelsson Turun Sanomien aliossa. Hän on ”tiedemies”, jolla on oma historia ja oma maailmankuva.
Sosialidemokraattien suhtaumismuutos talousjärjestelmäkysymykseen ei ole perustunut kommunismin romahdukseen vaan omaan kokemukseen ja näkemykseen, joka on aina haastanut kommunismin ja haastaa edelleen sen demokraattisten ja ihmisoikeus puutteiden vuoksi. Markkinatalouden omaksunut Kiina on ihailtavalla tavalla poistanut köyhyyttä ja luonut rikkautta. Mutta todellinen vapaus puuttuu:
Asioista perillä oleva taho: ”Useimmat Kiinan miljardöörit
ovat kuin hanhet — ne lihovat puoluejohtajien läheisten yhteyksien avulla, mutta
jossain vaiheessa keisari päättää, että hän haluaa syödä hanhenmaksaa.” Jamil Anderlini FT
Visio
puuttuu Sdp:n periaateohjelmaesityksestä kirjoituksen Mickelsson lopettaa:
Ohjelmaesityksessä puolustetaan saavutettuja etuja ja
suhtaudutaan lähes pelokkaasti tulevaisuuden haasteisiin, eikä mietitä
millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian muutokset ja maailmallisen
kanssakäymisen lisääntyminen antaisivat demokratian kehittämiselle.
Ohjelmaesityksen visio ei ulotu kovin kauas. Se on sosialidemokraattisten
arvojen luettelemista ja saavutusten puolustamista maailmassa joka on jatkuvassa
turbulenssissa.
Kirjoittaja on oikeassa, että maailama on turbulenssissa siinä määrin, että kannattaa puolustaa vapaan maailman parhaita saavutuksia eli pohjoismaisia arvoja ja on aihetta suhtautua varauksella nykyisiin kansainvälisiin kehityskulkuihin.
Vain perusarvot säilyttäen voidaan nähdä pidemmälle. Nyt arvot ovat uhattuna.
Jokainen ohjelma – oli nimi mikä tahansa – on aikansa tuote.
Nyt Lahdessa pidetään kiinni periaatteista.
