Kolmikolla menee nyt niin
huonosti, että ylpeyttä voi seurata lankeemus kuntaliiton suuntaan,
kirjoitetaan vahingoniloisesti. Turun Sanomissa 15.10.2012. Pääkirjoituksen Turun naapurit ahdingossa kannanoton
taustalla on lehden linja tukea Suur Turkua.
Ikävä kyllä lehti ei ole
vaivautunut nykyistä syvällisemmin
analysoimaan tilannetta ennen johtopäätöksiä. Politiikassa useasti ei kaikki
ole ihan sitä miltä näyttää. Juuri nyt on sellainen asetelma.
1.
Analyysissä pitäisi olla kaikkien osapuolien samansisältöiset
lähtötiedot. Kehyskunnat ovat nostaneet kissan eli talouden epätasapainon pöydälle
ja ryhtyneet toimenpiteisiin. Siitä on syntynyt tämä epäsymmetrinen kuva. Turku
on siirtänyt budjettiasian vaalien jälkeen esiteltäväksi ja uskallan veikata,
ettei sieltä mitään pelastusta löydy yhteiseen ongelmaan. Tarkoitan, että
talouden suhteellinen tila -absoluuttisista lukemista puhumattakaan – ei mitään
lohtua näkymään tule tuomaan eikä näin ollen apua liitoksilla saadaan.
Päinvastoin.
2.
Valtionavuista vertailuaineistoon tutustuminen kertoo
asetelmasta paljon: Jos Naantalin valtionavut olisivat Turun
tasolle Naantalissa olisi pienintäkään ongelmaa; tulot lisääntyisivät + 17
miljoonaa euroa
Näin yksioikoisesti voisi pääkirjoitustyyliin kuitata keskustelut
kuntaliitoksista. Kirjoituksessa mainittu Naantalin parin miljoonan säästötarve
täyttyisi, jos Naantalin yli neljän miljoonan euron verotulojen tasausmaksu
laskisi Turun yksikkömaksun runsaan kahden miljoonan tasolle.
Mutta eivät asiat tietenkään ihan näin ole johtuen valtionosuuksien monimutkaisuudesta ja
erilaisten koulujärjestelyistä . Siksi analyyttisyyttä tarvitaan ennen
johtopäätöksiä ja ennen muuta olisi selvitettävä myös muut keinot kuten
meneillään oleva yhteistyön tiivistäminen. Järjestelyt, hankalatkin, lähellä asuakasta ovat
harkitumpia, kuin suurissa yksiköissä tehtävät. Tätä mahdollisuutta ei kannata ohittaa.
3. Nostan taas ties kuinka monenteen kertaan esiin ratkaisevan kysymyksen: Miksi valtionvarainministeriö on niin innokas suurkuntiin?
Olen useasti väittänyt, eikä sitä ole kukaan kiistänyt, että perimiltään kyse
on julkisen talouden alijäämän supistamisesta kuntien avulla. Verokilpailun
poistaminen ja kuntien omaisuuden realisointi syrjäalueiden palvelujen
karsimisen lisäksi on se cocktail, joka meille niin Turulle kuin muillekin
tullaan juottamaan.Turkulaiset juovat tuon myrkyn omasta halusta, kun taas kehyskunnille se näköjään pakko juotetaan, selittää Jyrki Katainen sitten mitä tahansa.
Mietitään näitä näkökohtia, eikä hötkyillä. ”Itselleen sika vahingon tekee kun ruuhen
kattaa”, tulee mieleen näitä pakoliitosmaniaa potevien juttuja luettaessa. mr 15.10.2012 klo 7.
Ps: Sain juuri valtionosuuksista lisätietoa. Meidän keskiasteen ammatillinen koulutus hoidetaan kuntayhtymä Rasekon kautta eikä omana toiminta kuten Turussa. Jos Rasekon saama valtion osuus jaettaisiin kunnallisiksi osuuksiksi tulisi Naantalin Turun kanssa vertailukelpoiset valtionosuudet olemaan 3.8 miljoonaa suuremmat eli n. 200 euroa/asukas. Tämä oikaisun jälkeenkin Naantalin valtionosuustulot olisivat 712 euroa / asukas pienemmät kuin Turun. Naantalin tulot kasvaisivat, jos saisimme Turun suuruisten yksikköhintojen mukaiset valtionavut 13.4 miljoonaa euroa ja taloutemme olisi saman verran ylijäämäinen kuin se nyt on alijäämäinen.: Meidän murheet olisivat poispyyhityt. Muutta näin huonosti asiat eivät saisi olla meillä Naantalissa eikä Suomessa. mr 15.10.2012 klo 10
