Milloin mistäkin syytä ja lopulta kiireellä ja vuorokaudet läpensä neuvoteellen asioista, joista on vaikea saada selvää.Tämä ei edes näytä organisoidulta skitsofrenialta Jaques Delosrsia lainaten, vaan tarkoitukselliselta sotkemiselta kokofonialta..
Philippe Stephens kirjoitti FT:ssä David Cameronin puheen jälkeen että Britannian vaalien valttikortit on Saksan liittokansleri Angela Mekelin kädessä:
Cameronia itse ja monet muutkin pitävät häntä voittajana , kun taas Francoise Hollanden väitettiin kärsineen tappion, jonka hän itse kiistää melko lapsellisella selityksellä, että hän antoi lopuksi vain viisi, kun Cameron joutui antamaan 9 miljardia euroa periksi.
Tappion kärsi instituutiosta komissio ja sitä tukeva parlamentti, jolla on vielä sanansa sanottavana. Mielestäni tappiosta suurin on suunnattomuus – ei mitään uutta vain pelkkää vanhan kertausta. Ei tueta rakenteiden kehittämistä, vaan niiden säilyttämistä. Mutta eihän mitään suurta pienillä rahoilla tietenkään voidakaan tehdä. Sen sijaan nyt olisi voinut näyttää rohkeaa päättäväisyyttä. Mutta kun niin ei. Maatalous sai taas leijonanosan , MTK:in hyräilee.Tämän jälkeen vielä kansallista tukea kerjäämään, niin sitten taas on kaikki hyvin.
Muistettakoon totuuden nimessä, että tämä meille kuitenkin puolet halvempaa, kuin entinen kansallinen maatalouspolitiikkamme ennen EU:n jäsenyyttä.
presidenttikin puhui arvotuksellisia ja paljon lainattuja viisauksia. Niitä olen kommentoinut kirjoituksia palstalla.
