Taipuu, vaan ei taitu, on vaha suomalisuutta kuvaava toimintalinja. Nyt tätä tarjotaan Euroopalle:
Saksan kova lähestymistapa perustuu
realistiseen arvioon siitä, kuinka vaikeaa on uudistuksien läpivieminen 28
jäsenvaltioissa — sekä syvällisestä vastenmielisyydestä EU: n yhdentymisprosessin taantumiseen. On hälyttävää joutua huomaamaan, että Eurooppa
kyvytön vastaamaan muuttuneisiin
olosuhteisiin; ei reagoida EU: ssa, kun
Kreikan talous kutistuu 25 prosenttia tai
ei osaa toimia miljoonien siirtolaisten ennakoimattoman ongelman edessä. Joustamattomasti
muutoksien tekemättä jättäminen on vaarallista. Taipumaton Eurooppa on
todennäköisempi murtumaan. Gideon Rachman FT
Suomessa suuret johtajat ovat valmiit vapaaehtoiseen tulojen
leikkaukseen!
Hesarissa Herlinin, Alahuhdan ja Karvisin lupaukset ovat kova ja tavallaan
positiivien juttu. Taitaa taustalla olla presidentillistä ohjausta, veikkaan. Pienistä rahoistakaan ei ole kysymys, jos
todellakin viidestä prosentista puhutaan.
Mutta tehdään ajatuskoe; analogisesti
pitäisi siten ajatella, että johtajat suosittelisivat samaa mallia muille, eli että palkansaajat
itse tekisivät vapaaehtoisen alennuksen palkkoihinsa. Mahtaako tähän kukaan
vakavasti tähän uskoa.
Olisiko sittenkin
Kari Mäkisen ja Lauri Lylyn esitys, että tasaus hoidetaan verotuksella. Akavan Sture Fjäder ei aamutelkkarissa asialla
lämmennyt, vaan perusteli verotuksen korottamisen vastaista linjaa ostovoiman
menetyksellä. Se oli kokoomuslaista bluffia, sillä tiedetään että hyvätuloiset
ovat huonoja kuluttajia.