Sunnuntaina Helmikuun 1 pnä 2015 klo 9.10 tulen
Lappalaistenmäeltä Torikatua pitkin Katinhäntään. Viisisenttinen nuoska
lumi on peittänyt maat ja ensimmäiseen auran jälkeen törmään vanhalla
toripuiston käytävällä. Polku puiston poikki on aurattu ja puiston toisessa
päässä Raatihuoneen- ja Mannerheiminkadun kulmassa aura on nostettu ylös. Seuraan
pienen traktorin jälkiä avovetiseen rantaan, jossa taas Rantapuistonkohdalla
aura on ryhtynyt töihin noustakseen sitten Fleminginkadun kohdalla.
Jälkiä en pidemmälle seurannut. Nyt puolenpäivän aikoihin Mannerheiminkadulla
ei aura ole käynyt ja Kaipa se lumi taas sulaa; niinhän on aina enemmin tai
myöhemmin käynyt, piikitellään.
Puistopolkuja auraava traktori on pien eikä sovellu katujen auraamiseen, on taas
logistisen johdon selitys. Eikä Mannerheiminkatu kuin eivät vanhan kaupungin muutkaan
kadut ole mitään vilkkaita ajoneuvokatuja, joten ne ovat
kiireellisyysluokituksen häntäpäässä. Ja olenpa kuullut sanottavan, ettei siellä
ole mikään pakko asua. Ja me taas sanomme, että kulkevat täällä monet muutkin
jopa turistit.
Lyhyesti: Tässä ei ole järkeä ja tämä ärsyttää. Pienikin ura
on parempi kuin ei mitään uraan ja auraukseen menevä minuutti ei järjestelmää
eikä kaupungin taloutta kaada. Kysymys on välinpitämättömyydestä ja sitä ei voi
hyväksyä. Johto tai toteutus ei toimia. Eikä ole kunnalliselle organisaatiolle
kunniaksi, että tällaiseen asiaan joutuva luottamushenkilöt puuttumaan.
Kommenttien kommentti
Matti Lindgren tuntee asian ja on tietenkin oikeassa omalta
eli viheryksikön kannalta; puistokäytävät jalkakäytävät ja Raatihuonen mäki ja
jopa Rakkaudenpolku ovat ensiluokkaisessa kunnossa.
Jos sama standardi koskisi
myös kevyenliikenteen ensisijaisessa käytössä pihakatuja, olisimme kovin
tyytyväisiä.
Nyt on kuitenkin kysymys pienen kaupungin sisäisestä
osaoptimoinnista eli yhteensovittaminen on arvioitava uudestaan.
Ja kuten aikaisemmin sanoin on kiusallista, että organisaation sisäisiin
asioihin joudutaan puuttumaan luottamushenkilöiden toimesta. Mutta julkisten
palvelujen moitteettomuuden valvonta kuuluu meille ja siksi tähän vähäisellä muutoksella
parannettavaan asiaan haluan puutua tällä palstalla, kun muut kuiskaukset eivät
ole auttaneet.
Huomattavaa on mös, että ongelma on, kuten Lars kirjoittaa, yleisempi, ja ehkä kokonaisuuden arviointiin on aihetta Vanhaa kaupunkia laajemmin.
