Aivan sattumalta Naantalin ja Turun Fennovoiman käsittelyjen kanssa samaan aikaan uutisoidaan ranskalais – kiinalaisesta hankkeesta Isossa Britanniassa, jossa ranskalaisen EDF aloittaa voimalan rakentamisen Fennovoiman kanssa jotakuinkin samalla aikataululla.
Eilen FT:ssä ja tänään Helsingin Sanomissa kerrotaan hankkeen edellytyksistä. Laitoksen teho tulisi olemaan 3260 MW, kaksi Olkiluotoon rakennuttavaa yksikköä, ja se tulisi maksamaan 19 miljardia euroa eli tehoyksikkö kohden 5.8 M€/MW. Jotta hanke käynnistyisi vaatii se brittihallituksen lupautumaan 35 vuotta kestävään takuuhintaan, joka olisi kuten alla olevasta Hesarin leikkeestä voimme lukea 92,5 puntaa megawattitunnilta.
109,4 euroa /MW eli n. 12 snt / KWh on kolminkertainen hinta tämän hetkeen pohjoismaiseen markkinanhintaan nähden.
Fennovoiman laitoksen investointikustannus EDF:n laitoksen yksikköhinnalla 5.8 M€ / MW olisi n. 7 miljardia euroa. Fennovoiman osakkaille kerrotaan, että se tullis olemaan 6 miljardia, ja että sähkön tuotantohinta tulisi olemaan alle 50 €/MWh. En voi eritellä kustannusten syntyperusteita eikä sitä tarvitse tehdäkään, sillä kyllä ranskalaisetkin jotain ydinvoimasta tietävät eivätkä brititkään pelkästään pour l’amour de la France ole hintaan suostuneet!
Kannattavuuslaskelmissa on siis kummallisia piirteitä.
Muutaman prosentin tai vieläpä neljänneksen heitto olisi ymmärrettäviä, mutta tässä pitkälti yli kaksinkertaisessa hinnassa on jotain käsittämätöntä. Onko kysymys venäläisestä ruletista tai jostakin vastaavasta laskentamenetelmästä. YYA- sopimuksen aikuiset kuviot tuntuvat kesyiltä ja sen aikaiset päättäjät ja tekijät todellisilta voimamiehiltä. Muistelen Loviisan projektia, jossa suomalaisin voimin Ladasta tehtiin Mersu.
Tämä arvioi ei tarkoita, etteikö Fennovoima hanke voisi tulla kannattavaksi joskus tulevaisuudessa. Niin ihmeellisiä ovat energiahintojen kehityskulut.
Mutta se henkimaailmaan uskomista.
Pointti on tässä: Fennovoiman laskelmien tekeminen on joko ammattitaidotonta, tai laitoksen toimittajan manipuloimaa, tai sitten kysymys on jostakin vielä pahemmasta.
Mutta tuurilla ne laivatkin seilaavat – ajattelu näyttää olevan ainut kestävä perustelu hankkeessa pysymiseen.
