Privaatti etenee, mitä tekee Naantali?

”Moni äänestänyt lompakollaan”
”Kysymys on siitä, miten nämä palvelut jakautuvat yksityisen ja julkisen
sektorin välillä”, sanotaan TEM:n suulla.
”Me näemme, että taustalla julkisen sektorin haasteet. Se automaattisesti
lisää yksityisen puolen kysyntää”, sanoo yksityisen yrityksen vetäjä
”OP:n Oma sairaala on pärjännyt hyvin ja laajentaa Turkuun, Tampereelle, Ouluun
ja Kuopioon”.
”Yritykset investoivat sellaista tahtia, etteivät kunnat pystyisi siihen.”, kertoo
Ylen toimittaja

Aamutelkkarin aiheeseen  puututtiin Hesarissa terveydenhoitoon
yhdestä näkökulmasta. Pääkirjoituspakinassa Hyväosaisten terveyskeskus kerrottiin, miten hienosti
työterveyshuolto toimii.  Ajatteleva toimittaja
näki asiaan suuremassa sote-ratkaisun viitekehyksessä ja päätyi seuraavaan
arvioon.

On kal­lis­ta, kun ta­sa­val­las­sa on rin­nak­kain kak­si pe­rus­sai­raan­hoi­toon
kes­kit­ty­vää jär­jes­tel­mää. Ident­ti­siä­hän ne ei­vät ole: työ­ter­veys­huol­los­sa
ter­vees­tä ih­mi­ses­tä tee­te­tään kaik­ki mah­dol­li­set ja mah­dot­to­mat
li­sä­tut­ki­muk­set, eten­kin jos pal­ve­lu on ul­kois­tet­tu lää­kä­ri­fir­moil­le.
Ter­veys­kes­kuk­ses­sa saa ol­la to­del­la ki­peä ja ko­va­ää­ni­nen pääs­täk­seen
vas­taa­viin ku­vauk­siin ja tes­tei­hin.

Kai­kis­sa va­ka­vas­ti otet­ta­vis­sa
so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon eli so­ten jat­ko­lin­jauk­sis­sa ny­ky­muo­toi­sel­le
työ­ter­veys­huol­lol­le ei an­ne­ta ar­moa. So­ten ra­hoi­tus koo­taan yh­teen
ka­na­vaan, jon­ka jäl­keen työ­ter­vey­den tu­li­si kes­kit­tyä vain en­nal­ta­eh­käi­syyn
ja luo­pua sai­raan­hoi­dos­ta.

Täs­tä voi tul­la uu­dis­tuk­sen vai­kein vään­tö. En­sin pi­täi­si saa­da
työ­ter­veys­huol­lon 1,9 mil­joo­naa käyt­tä­jää us­ko­maan, et­tä uu­dis­tus
ei ole hei­ken­nys.Tei­ja
Su­ti­nen, HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

Me keskustelemme
Naantalissa samanaikaisesti Naantalin terveyskeskuksen tulevaisuudesta.

Jo ennen sote-ratkaisun  tulevia säädöksiä on Naantali  lopettanut viikonloppupäivystyksen ja on jo päättänyt lopettaa iltapäivystyksen.

Samaan aikaan olemme tälläkin sivulla referoineet kuntarakenne selvittäjien palveluraporttia,
joka kertoo, että Naantalin terveyskeskuksen käynnit 
vuonna 2012 olivat Turun seudun korkeimmat 2174 käyntiä tuhat asukasta kohden, kun lukema  Turussa oli alueen
alhaisin 1018 käyntiä/ 1000 as. Turussa siis terveyskesuslääkärin suhteellinen käyttö on vain puolet  Naantaliin verrattuna.
Ja muutos on merkittävä vuodesta 2000 vuoteen 2012 Turussa käynnit ovat
vähentyneet – 36,7 prosenttia ja Naantalissa kasvaneet + 3,7 prosenttia. 17
seudun kunnasta Naantalin ohella kasvua oli ollut vain Ruskolla ja Mynämäessä.
Tiedämme, että Turussa on ollut hyvää ja edelleen kasvavaa yksityistä tarjontaa. Tiedämme myös,
että Turun terveyskeskukset eivät kiitosta osakseen ole juurikaan saanut.

Tässä hommassa on kysymys osaamisesta ja ennen muuta
resurssien jaosta.
Yhtäällä toitotetaan, että julkisen puolen rahoitusta ei voi
lisätä. Toisaalla vaaditaan, että kaikille on järjestettävä tasavertaiset
palvelut. Niin karu johtopäätös on selvä: Se ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin
sitä, että julkinen terveydenhuolto toimii minimiresurssein syrjäseuduilla ja
köyhäinhoidossa ja yksityinen puoli hoitaa työterveyden ja vakuutusten kautta
paremman väen asiat.

Naantalissa on toimittu toistaiseksi toisin; terveyskeskukselle on suunnattu resursseja ja terveyskeskus on pitänyt palveluja yllä. Päivystyksen säännöstöjen muuttumisen vuoksi olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa joudumme  selvittämään, mitä nyt tehdään. Nykyisin meidän terveyskeksuksen lääkärikäynnit ovat
jakautuneet siten, että kaksi kolmannesta käyttää oma lääkäriä ja yksi kolmannes
päivystystä. Oma lääkärin jonot on pystytty hoitamaan joustavalla
päivystyksen käytöllä. Ja juuri tuo joustavuus ja nopeus on saanut monissa kansalaishaastatteluissa
viime päivinäkin kiitosta.
Nyt kysymys kuulu uskallammeko pitää omasta linjastamme
kiinni vai lähdemmekö Turun tielle.