Hyvä uutinen ei ole uutinen, sanottiin ennen. Mutta nyt se siltä vaikuttaa. Kaikella on tpanan järjestyä, on maunokoivistomaista positiivisuutta. Sekin on hyvä itää mielessä.
Pahitteeksi ei ole, että aika ajoin katsottaan suurta kuvaa ja vähän meidän ulkopuoltammekin.
Menestystarinoita on maailmassa sitten monia.
Yksi taitaa olla ylitse muiden: Se
terveyden kehitys. Me kun puhumme Forssan ohjelman aikaisista asioista, niin
harvoin muistamme, että silloin eläkeikä tavoitteesta äänestettiin; 55 voitti
nipin napin 50 vuoden iän. Syy ei ollut uhmakas ylimitoitettu tavoite , vaan syy oli yksinkertainen elinikäodotteen sanelama; muutama vuotta eläkkeellä pitäsi jokaisen olla.
Suuria trendejä on tarkasteltu maailmanlaajuisesti ja toivottomuuden tilalle on
noussut positiivien näkymä, jonka perusta on terveydenhuollon kehitykseen. Lainaan Martin Wolfin kertomusta:
Terveydenhuollon menestykset on laajalle
levinnyt: ”Intiassa tänään on korkeampi elinajanodote kuin Skotlantissa
oli 1945 — huolimatta siitä, että asukaskohtainen tulotaso Britanniassa oli
saavuttanut sen elintason jo vuonna 1860.” Näin kuvataan Princetonin yliopiston professori Angus Deaton kirjassa,The Great Escape: Health, Wealth, and the Origins of Inequality.
Terveyden, vaurauden ja eriarvoisuuden kehitystä 1800
luvulta meidän päiviimme käsittelevä kirja julkaistiin viime vuonna. Kahdesta
ensimmäisestä on terveys tärkeämpi. Moni on valmis luopumaan paljosta materiaalisesta,
jos vastineeksi voi välttää tuskan, jonka sairauteen kuolevan lapsen katsominen
aiheuttaa tai pääsee nauttimaan pitkän elämää yhdessä rakkaiden kumppaneiden
kanssa.Elinajan pidentymiseen ”ilman
hampaita, ilman silmiä, ilman maku, ilman kaikkea
ei ole kadehdittava eikä haluttua.
Sen sijaan terveyden valankumous on edelleen siunaus. Kuten professori Deaton
toteaa: ”Niiden asioiden joukossa, jotka tekevät elämästä elämisen
arvoista, ylimääräiset muutamat lisävuodet ovat varmasti yksi arvokkaimmista
asioista.” Se jonka elintaso on kaksinkertainen ja joka saa vielä elää
kaksi kertaa pidempään, niin hänen elämäänsä voisi pitää jopa neljä kertaa
parempana.Yhä suuremmalla osalla ihmiskuntaaonhyvätmahdollisuudetelääterveenä
perinteisestikatsottuun vanhuusvuosina.
Entistä suurempi osa lapsista saavuttaa aikuisiän..Emmevoipaetakuoleman.Muttasaamme siirtää
senkosketuksen
aina kauemmaksi.Sitä pitää juhlia.
Toinen positiivinen asia tuli Ruotsista?
Enkä tarkoita, että he keskustelemalla siirsivät vaaleja ja rauhoittivat
tilanteen kansakunnan parasta ajatelleen. Järki voitti uhman. Eivät he kuitenkaan
päässeet blokkirajan yli. Nyt tehtiin vasta aselepo.
Enkä tarkoita sitäkään, että he sanoisivat, että hyvä, kun Suomi on heidän Venäjän välissä.
Se positiivien juttu oli Expressenin arvio Suomesta ja Suomen hyvistä
puolista, joita löytyi runsaasti, paljon enemmän kuin itse uskallamme edes
ääneen sanoa.
Ruotsalainen
Expressen-lehti on listannut nettiuutisessaan 11 syytä rakastaa naapurimaata
Suomea. Lehti toteaa, että Suomi saa kiitosta eri puolilla maailmaa, muun
muassa designinsä, koulutuksensa, luontonsa ja työvoimansa ansiosta.Expressenin lista:
1. Onnellisuus, 2. Maailman designpääkaupunki., 3. Paras koulu,
4. Eniten saunoja, 5. Paras maa äideille, 6. Rehellisimmät
asukkaat, 7. Paras mobiilipeleissä, 8. Maailman paras työvoima, 9. Revontulet ja ilma, 10. Paras matkakohde,11. Maailman paras
maa
Ylen referaatti on luettavissa kirjotuksia palstalta
