Maailman toiseksi rikkain mies Warren Buffet on keikkunut mailman
sijoittajanerojen kärjessä 50 vuotta. Hänelle kvartaalitalous on silmän räpäys.
Hän on kärsivällinen, hän toimii yksitysiyrittäjän tavalla ja hän erikoistapaus.
Jotenkin näin häntä luonnehditaan.
FT:n John Gapperin kirjoituksessa on seuraavia luonnehdintoja ihmemiehestä:
Hän on erikoinen tapaus; vaikka olemme kaikki outoa eri tavalla, kukaan ei ole kuin
Buffett ”rakentavasti erityinen”. Hänen neroutensa tunnusmerkit ovat:
kärsivällisyys, kurinalaisuus ja rationaalisuus”.
Hänen taitonsa sen ovat parantumistaan
parantuneet 50 vuoden aikana eikä vanhenemisen merkkejä näy kuten koripallon taito pelaajalla tapahtuu.Kukaan ei ole Warren Buffett, mutta paljon
hänestä von voinut oppia ja vielä vieläkään se aika ei ole ohi.
Analogien kysymys kuuluu: Miksi politiikassa
käy toisin, kuten Suomesta tiedämme, kokemattomat ja kärsimättömät
ovat sotkeneet kentän?
Sijoittajan ja poltiikon tilanne on erilainen: Buffetilla on bufferia 20 miljardia
taalaa kassassa. Politiikoilla ei ole ääniä varastossa. Johannes Virolainen
sanoi, että ne jäivät eduskunnan narikkaan. Ja kansan muisti on edellisen
päivän sanomalehden arvoinen.
Mutta siitä huolimatta tämän systeemin kanssa on
elettävä ja on hyvä, vaikka se harmittaakin, että sijoituspeliä ja politiikkaa
pelataan eri säännöillä. Se on moniarvoista.
