Kirjoitin tällä palstalla populismin ennenaikaisesta kuolemasta. Perustelin, että ihmiset vakavina aikoina kuuntelevat asiantuntijoita ja tosiasioita tunnistamattomat kyvyttömät johtajat menettävät kannatusta. Rahoitusprofessori Vesa Puttonen irtaantui asiantuntijuudesta vetämällä itsenäisyyden menetyksen keskusteluun. Epäreilua ja häpeällistä, ehkä Sixten Korkmanin ylivertaisuus oli entiselle kollegalle liikaa.
Suomen koronan hoidossa on lähdetty panostamalla taudin vaikutusten minimoimisesta yhteiskunnan toimintoja rajoittamalla. Taudin torjunnassa on luotettu lääkäreihin ja muihin alan ekspertteihin.
Ylilyöntejä on ollut yllättävän vähän ja populistiset heitot ovat jääneet varjoon jopa politiikassa.
Alusta asti on ollut selvää, että tämä on totinen paikka ja tämä tulee kalliiksi, ja että toimet vaativat julkisen sektorin poikkeuksellista velkaantumista. Siksi SANNA MARININ HALLITUS asetti taloudellisia vaikutuksia arvioimaan kriisin alkumetreillä työryhmän, joka antoi raporttinsa (2020-05-08):Talouspolitiikan strategia koronakriisissä.
Vesa Vihriälän johtama asiantuntijaryhmä, johon kutsuttiin parhaat voimat professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Roope Uusitalo.
Maanantainen A-studio keskusteli velkakysymyksestä. Keskustelun avaukseksi lainattiin Petteri Orpoa, Paavo Arhinmäkeä ja Matti Vanhasta. Katri Makkonen presidentti Sauli Niinistön entinen viestintäpäällikkö ei tohtinut valokeilaan nostaa presidentin ja pääjohtaja Olli Rehnin keskinäistä piikittelyä.
A-studiota esiteltiin Ylen toimesta seuraavasti:
Valtio ottaa velkaa velan päälle, eikä takaisinkaan pidä maksaa. Vai pitääkö? Mikä on velkapopulismia, ja mikä tervettä taloudenhoitoa? Studiossa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja Emilia Kullas, SOSTE:n pääekonomisti Jussi Ahokas, Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen ja taloustieteilijä Sixten Korkman. Juontajana Katri Makkonen.
Asetelmaksi oli saatu, että Korkman ja jossain määrin myös Ahokas ymmärtävät velkaantumista , kun taas Puttonen ja Kullas varoittelevat velan vaaroista.
Keskustelu ei ollut huono, oikeutettuja näkökantoja nostettiin esille ja vasta-argumentointi oli sivistynyttä ja ratkaisuhakuista siihen asti kunnes Vesa Puttonen veti etukäteen harkitusti populistisen kortin:
Velkaantuminen on epäisänmaallista, Suomi voi menettää itsenäisyytensä.
Tämä väite nousi uutisiin ja erityisen vahvasti sen nappasi Kauppalehti, kuten kuvasta näkyy. Väite voi sinänsä pitää paikkaansa joissakin olosuhteissa – ehkä Esko Ahon hallituksen aikoina Suomen ollessa syvässä lamassa tuollaiseksi tilannetta kuvattiin. Olen itsekin puolustanut velkaantumisen rajoittamista jotta valtio pystyy toimimaan suhdanne- ja muista syistä johtuen kaikissa olosuhteissa tehokkaasti.
Mutta tässä vaiheessa ja nyt esitettynä väite on rajua liioittelua ja selvää opposition pussiin pelaamista, mitään perusteita tällaisen tilanteen maalaamiseen ei ole; puhe nyt oli pelkkää politikointia. Isänmaan asialla oleva olisi uskottavuutensa parantamiseksi voinut kertoa, että meillä kaikilla ja erityisesti varakkailla on yksinkertainen mahdollisuus toimia isänmaallisesti maksamalla veroja eli kuormaan voitaisiin jakaa oikeudenmukaisemmin.
Vihriälän työryhmä on esityksissään kertonut, että velkaantumisen hillintä tulee, sitten kun sen on mahdollista, vaatimaan erilaisia toimia mm:ssa kustannusten leikkaamista ja verojen korottamista. Eli akateeminen kysymys valtion velan luonteesta on tiedostettu eikä suinkaan mitkään vastuulliset tahot ole liikkeellä tuhlaajapojan tyylillä.
Mutta maailma on muuttunut ja niinpä yksinkertaisesti se seikka, että korot ovat alhaalla ja rahaa saa lainaksi on tyystin erilainen verrattuna 1990-luvun alun asetelmiin.
