Arvovaltaa pitäisi säästää tosi tarpeeseen. Rohkea Rehn ilahduttaa

Demokraattilehdessä eilen kerrottiin Sanna Marinin toivovan lisä keskustelua. Miksi ?

Kyse on siitä, että Sanna Marin otti ennen tasavallan presidentti Sauli Niinistöä kantaa venäläisen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kiinniottamiseen viime maanantaina.

– Minun käsitykseni oli se, että tässä oltiin pidetty myös suoraan yhteyttä tasavallan presidentin kansliaan. Omasta esikunnastani oltiin oltu yhteydessä ulkoministeriön kanssa. Tässä viestiketjussa ymmärtääkseni myös presidentin kanslia on ollut mukana. Keskusteltiin tästä EU:n yhteisestä kannanotosta ja tästä Navalnyin tilanteesta, Marin totesi Säätytalon portailla.
– Tasavallan presidentin kanslian edustaja oli mukana yhteisen EU-lausunnon valmistelussa normaaliin tapaan, presidentinkansliasta on puolestaan kuitattu asia Ilta-Sanomille.

Meillä tietenkin on ollut haasteena se, että me emme ole voineet kahdenkeskisesti kasvotusten tavata korona-aikana sillä tavalla kuin tavanomaisesti tapaisimme. Mutta uskon, että tähänkin löytyy kanavia ja välineitä. Uskon myös sen, että tahto on yhteinen vahvistaa entisestään keskusteluyhteyttä, Marin jatkoi.

Marin sanoi, että marssijärjestys on aivan selvä.
– Tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, pääministeri totesi.

Tämän jälkeen Presidentti Sauli Niinistö on puolestaan ilmoittanut, että tästä asiasta ja kohistu tarpeeksi. Järkevä kanta lopultakin.

Mistä on kysymys?

1. Helppo keino saada julkisuutta Ilkka Kanerva ja Antti Häkkänen olemalla suositun presidentin puollella ja voidakseen vähentää Sanna Marinin suosiota. Kuu ilmiö ei onneksi toimi.
2. Kysymys on hankala kansallinen ulkopolitiikka/ EU-politiikka. Nyt ollaan tässä tilanteessa perustuslaillisesta ja siitä syystä, että pääministeri Matti Vanhasen aikana haluttiin presidentti Tarja Halonen siirtää syrjään EU-asioista silloinkin kun kyse oli ulkopolitiikasta.
3. Turhamaisuuden synti on suosittujen ihmisten sairaus. Niinistökään ei ole tälle immuuni.
4. Sanna Marin on erilainen kuin Juha Sipilä.
5. Yksi asiallinen pohdinta: Olisiko Sauli Niinistö voinut vaikuttaa Putiniin ja auttaa Navalnya, jos olisimme olleet hiljaa. Hyvin epätodennäköistä ja samalla periaatteetonta.

Lopputulos on, että Sauli Niinistön kissan pöydälle nosto oli hänen kannalta ei vaan turha vaan myös hänen ja Suomen  kannaltaan vahingollinen toimenpide.

Ps. Hyvä uutinen

Pääjohtaja Olli Rehn aamutelkkarissa:
Hän   on selkä ja uskaltaa kauniisti oikaista presidentti Sauli Niinistön talouspolitiikan väittämiä.

Näin pitäisi jokaisen hoitaa leiviskäänsä.