Naantalin tämän vuoden ensimmäinen vesper soitettiin 1.6.2021.
Traditio lähestyy sadan vuoden ikää.
Vesper on tärkeä perinne, johon on liitetty mukavasti elävöittävä trumputtaja: ”Hiljentykää sen eres”
Se opetettiin lapsille siis Naantalin kakaroil. Ja vanhemmat herrasmiehet paljastivat päänsä ja tenniskenttien pelit keskeytettiin.
Tänä vuonna yksi vanha tapa palautui: Ravintolissa oli hiljainen hetki, kaikki kun olivat kiinni.
Vanhaan kaupunkiin vesper kuuluu pihoille, suotuisissa olosuhteissa kauemmaksikin. Ensin presidentille, sitten kaupungille ja kolmanneksi merelle. Jokaiselle päivälle oma virsi eikä nitä muista vaikka on 70 vuottaa kuunnellut. Siksi kerrataan:
Virsi jokaiselle viikonpäivälle
Vespervirsiä oli alun perin kahden viikon ohjelmisto, mutta 1940-luvulta alkaen se vaihtui soitettavaksi vain yhden viikon mukaisesti. Jokaiselle viikonpäivälle on omistettu oma virtensä:
Sunnuntai: virsi 184, Mä kauniin tiedän kukkasen
Maanantai: virsi 571, Jo joutui armas aika
Tiistai: virsi 462, Soi kunniaksi Luojan
Keskiviikko: virsi 383 nykyisessä virsikirjassa, Nyt ylös vuoriin tiellä katseeni kohotan
Torstai: virsi 459, Taivaat kaikki valtiaansa
Perjantai: virsi 478, Jos, Jeesus, Herrani, et pysy Luonani
Lauantai: virsi 377, Sun haltuus, rakas isäni.
Vesper IMG_6288 Tässä lyhyt otos ensimmäisestä vesperistä. Tarkaavaine kuulija kuulee kommentin: hartaammin.
Ja siitä tuli mieleeni virsiä paljoan laulaneen presidentti Mauno Koiviston toteamus pitkäaikaisimman vesåpersoittajan Jari Virran soittotavasta: ”Tempo liian hidas virreksi”. Sanoin, että ylipäällikön on varmaan annettava komento soittavalla kapteeniluutnantille. ”Jos ei kuitenkaan”.
Monilla naantalilaisille tuo hidas oli se oikea: harras.
