Maailman menoa seuraavalle kirkon kellojen pysähtyminen symbolisoi aikaa, jolloin historian loppu on mennyttä ja paluu johonkin sellaiseen, jonka uskoimme menneeksi ja, jonka tilalle oli tullut yhteistyö ja yhteisymmärrys pysyvästi ja rehellisesti.
Mieleen tulevat Saarnaajan jakeet:
aika olla vaiti ja aika puhua,
aika rakastaa ja aika vihata,
aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
(Saarn.3: 1-8)
Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat tervehtineet meitä: Suuressa maailman muutoksessa meille vakuutetaan, että meillä on oikeus päättä asioistamme. Niin me toimimme ja niin me toivomme, niin me uskomme. Mutta me emme tiedä.
Financial Timen tulevaisuuden ennustajien lyhyt yhteenveto kuuluu:
” Maailma vuoden 2022 partaalla näyttää erityisen arvaamattomalta ja hämmentävältä paikalta.
Ensimmäistä kertaa kahdessa FT:n ennusteessa tänä vuonna kysytään, hyökkäävätkö Venäjä ja Kiina naapureihin (vastaamme ei, mutta se voi olla toiveajattelua).
Vähemmän optimistisesti ennustajamme varoittavat tarttuvammasta koronaviruksen variantista kuin Omicron voisi vielä ilmaantua, inflaatio ei palaa USA:n tavoitteisiin, tiukempi rahapolitiikka iskee osakkeisiin ja seuraava globaali ilmastokonferenssi ei vieläkään saavuta tarpeeksi lämpenemisen hillitsemisessä”
Historia ei siis loppunut Neuvostoliiton hajoamiseen ja Venäjän johtaman kommunismin tappioon. Liberaalinen maailman järjestys ei levinnyt vallitsevaksi. Demokratia on uhattuna jopa sisältäpäin muualla selkeästi ja tunnistettavasti meilläkin.
Tiede ja ihmisen kyky tehdä hyvää on näyttänyt voimansa. Pandemia on voitu hillitä ja todennäköisesti se voidaan voittaa ihmisen tiedoilla ja tahdolla. Ihmisoikeuksien julistuksen artikla kuuluu
”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.”