TS:ssä tänään 2.3.2022 olleen kirjoitukseni Tarja Halonen ja presidenttien kravatit johdosta minulta on tiedusteltu, että mistä on kysymys
Luin eilen TS:n juttuja Ukrainan tilanteesta. Parsita jutusta ja erityisesti niiden tyylilajista en tykännyt.
Uutiskommentissa Toni Viljanmaa kirjoitti:
” Sanna Marin panee Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan 1970-lukulaisella punaisella pasifismilla kuorrutetun ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan kerralla remonttiin. Nyt ei enää oiota Putinin kravattia, vaan tarjotaan rautaa Putinin panssarikolonnille.”
Samalla tyylialueella Hannu Miettunen jatkoi:
”Jos olisin Tarja Halonen , veisin kissani röntgeniin. Venäjän valtionjohdon lahjoittamassa saattoi olla mikrosiru tai pari jo valmiina.
Vaan tuskinpa vie. Tarja Halosen ja muiden sukupolvensa kukkahuivitätien maailma on murentunut niin perusteellisella tavalla, että todellisuutta ei pystytä kohtaamaan.”
Niin kirjoitin alla olevan mielipidejutun: Tarja Halonen ja presidenttien kravatit
Suomi on tiukassa paikassa ja Suomen johtamisessa tarvitaan viisautta ja vastuullisuutta.
Irvailu ja vahingonilo ovat suosittua kansanhuvia, mutta nyt voisi huonot vitsit unohtaa katsomossa.
Kansallinen Kokoomuspuolue julistautui Putinin yhtenäinen Venäjä veljespuolueeksi enkä ole siitä juurikaan kuullut kenkkuiltavan. Sauli Niinistön pelaamisesta Putinin kanssa samassa ketjussa voisi olla irvailun aihe. Siitä harvemmin kenkkuillaan.
Entistä presidenttiä Tarja Halosta sen sijaan kohdellaan pilkallisesti ja pikkumaisesti, vaikka hänen aikanaan Venäjäkin vielä pysyi lestissään.
Mikään aihe ei ole kiellettyä vapaassa lehdistössä. Toivoissa kuitenkin, että näinä aikoina ei etsittäisi syyllisiä menneeseen katsomalla vaan haettaisiin vakavasti sellaista yhteistä linjaa, jonka taakse saamme suomalaisten laajan kansallisen tuen lisäksi myös Ruotsin.
Pikkujuttu vielä: Kenen kravattista Halonen pitikään huolta?