Asuntomessut on monenkin messun väärtti !

Asuntomessut ovat ohi. Naantali on saanut myönteistä julkisuutta aiheesta.

Asuntomessuorganisaatio ja projektin paikallinen johto ovat hoitaneet hommansa hyvin:
116.000 kävijää ei ole ennätys, mutta viime vuosiin nähden tulos oli hyvä.

Kävijöiltä saatu suora palaute on ollut kiitettävällä tasolla. Yllättävän hieno alue oli monien kommentti.

Olen selaillut lukuisia artikkeleja enkä niitä yritäkään luokitella yhden  kuitenkin tähän haluaan valita ja se on
Tekniikka & Talouslehden  Eeva Törmäsen kommentti kommentti

Takavuosina asuntomessualueet olivat täyttä sillisalaattia: tuossa perinnetalo, vieressä moderni laatikko ja sen vieressä mahtava hirsilinna.

Ei enää. Naantalin tämän kesän asuntomessualue on niin harmoninen, ettei sitä tahdo tunnistaa messualueeksi. Eri talojen pohjaratkaisuissa oli paljon samaa, jopa niin paljon, että jälkeenpäin on vaikea muistaa, mikä talo oli mikäkin.

Jotain sentään jäi mieleen:

POREAMMEET. Lähes joka talon terassilta löytyy neliskulmainen poreamme. Muutenkin terasseihin oli panostettu, niin koon kuin kalusteidenkin puolesta.

NORMAALIKORKUISET OLOHUONEET. Vielä muutama vuosi sitten asuntomessuilla oli lähes sääntönä, että messutalon olohuone on kahden kerroksen korkuinen. Nyt vain parissa messutalossa oli kahden kerroksen korkuista tilaa.

RUOKAKOMERO. Asumisen uusi hitti, ruokakomero, jossa voi säilyttää vesikanistereita ja säilykemuonaa, ovat ehtineet myös asuntomessutaloihin.

70-LUKU. Yllättävästi joistain taloista tuli mieleen 1970-luvun arkkitehtuuri, jopa hieman värisyttävästi. Varsinkin alueen keskellä olevien paritalojen julkisivu ja kattoikkunat toivat voimakkaita kaikuja 70-luvun omakotitaloista.

LASISEINÄISET SAUNAT. Lasiset saunan seinät ovat edelleen hitti ainakin asuntomessuilla. Yksi syy lienee se, että lauteiden ja kiukaiden valmistajat haluavat tuotteittensa näkyvän. Muita syitä voi vain arvailla, sillä lasiseinä edellyttää kiukailta enemmän tehoa eikä sitä ole helppo pitää siistinä.

AVOKEITTIÖT. Avokeittiöt ovat vielä paljon suurempi hitti kuin lasiset saunan seinät. Yksikään messurakentaja ei ole halunnut tehdä taloonsa erillistä keittiötä. Siivoushullun ratkaisu tämäkin: olohuoneeseen suoraan aukeava keittiö edellyttää joko jatkuvaa siivousta tai sotkun sietämistä.

PILARIT. Messujen kallioinen maasto suosii pilariperustuksia. Messuilla pääsikin ihailemaan useita erilaisia ratkaisuja rinnerakentamiseen.

Mitä messuilta sitten puuttui?

Ainakin wau-talo, joka erikoisuudessaan säväyttäisi ja jäisi mieleen. Lähinnä wau-fiiliksiä ylsi kohde numero 13, ehkä eniten näyttävien metalliportaiden takia.

Toisenlainen wau-tunnelma syntyi messualueesta, joka kallioineen ja mäntyineen on kiistämättä yksi messuhistorian hienoimmista. Tuulinen päivä kuitenkin muistutti, että saaristossa ei aina ole kaunista ja kesäistä.

Sitten  kaupungin näkökulmaan.

Kaupunginjohtaja on ulkopuolisille kävijöille kertonut, että kaupunki  on satsannut asuntomessuihin 10 miljoonaa euroa ja saanut myynti ym. tuloja 5 miljoonan verran eli nettokustannus tulee olemaan 5 miljoonaa.

Onko tuo paljon vai vähän saataviin hyötyihin verrattuna, selviää ajan kanssa. Yhteiskunnan välillisen hyödyn arviointi on sitten aina hankala eikä varmaan selvää rätinkiä aiheesta pysty kiistattomasta tekemään.

Naantali oli loma-asuntomessujen järjestäjäksi jo aikoinaan valmis, joten myönteistä virettä täällä on ollut.

Asuntomessujen puolesta aktiivisin toimija on on ollut Kultaranta Resortin Pekka Jokisuu.

Hänen välitön hyöty messuista on vähäisempi kuin muiden maanomistajien, mutta välillisesti tietenkin hänen toiminnot saavat julkisuudesta ja kävijöistä tukea.
Missä määrin näin on käynyt, sitä en tunne.

• Mutta lasketaan tämä maan myyjien saamien korvausten ohella hyvin positiiviseksi vaikutukseksi.
• Toinen selvästi messuista hyötyvä ryhmä on Luonnonmaan kiinteistön omistajat, sillä onnistunut alue nostaa muiden alueiden arvoa.

Naantalille kaupunkina  hyödyt tulevat

• yleisen positiivisen imagon muodossa ensisijaisesti sekä
• myös siksi,  että  Naantalin kasvuhalu saariston suuntaan saa tästä vahvaa tukea.
• Uskon myös, että asuntomessut on ollut opettavaien kokemus Naantalin organisaatiolle.
• Alue on asuntomessualueeksi tasapainoinen sikäli, että alueella on rinnan omistus ja vuokra-asumista. Joten positiiviseksi tekijäksi  lisätään kaupungin tasapainoinen kasvu: alueella useimmat ovat veronmaksajia ja palvelujen käyttäjiä eli asukkaista, niitä vaatimattomasta kasvusta kärsinyt Naantali tarvitsee.

Henkilökohtaisesti ilahduttaa: 

1. asuntomessut olivat yhtenä tekijänä Matalahden ruoppaamisessa ja laitureiden tekemisessä.

2. Ja kaiken lopuksi toivon, että kävijöiden silmät avautuvat ja että päättäjätkin havahtuvat huomaamaan mikä mahdollisuus olisi vesiväylä Luonnonmaan halki. Luonnonmaan kanavasta ei sen nimen väärästä assosioitumisesta johtuen saa puhua.