Ensin pahoitin mieleni – nyt olen huolissani

Noudatin ystävällistä kutsua ja osallistuin entisen Liedon Säästöpankin ja OmaSP:n kihlajaisiin – nimitys oli juontaja Keijo Leppäsen antama.

Logomo  toimii hyvin ja puitteet olivat mukavat – Äänentoistokin toimi ja vanhempikin korva kuuli, mutta mitä se oli kuuli?

Olen niin huolissani nykyisestä maailman menosta, että kylmät väreet kulkevat kropan läpi kun tulevaisuusprofeettaa puhuu vähättelevästi demokratiasta.

Olin lapsellisen innostunut, kun näin Naantalin Tullikadulla  auki olevat pankkikonttorin ovet ja sisällä olevat tyytyväiset  asiakkaat. Että joku vielä välittää tavallisista!

Mutta sitten kuulin pankin talouseminaarin Ilkka Halavan kertovan, että jokainen voi jatkossa tehdä omat transaktionsa mistä tahansa minne tahansa ja että jokainen yksilö voisi tehdä omat sopimuksensa jopa niin, että jokainen saisi syntymässään yritystunnuksen sote-tunnuksen tapaan.

Kun sitten vielä  taas kerran kuulin jargoniaa työttömyysturvan leikkaamiseksi, niin tunsin oloni vaivaantuneeksi – tätäkö on suomalainen yhteishenki, että vähäisiltä viedään kun yritystukiin ei saa koskea!

Aluejohtaja Markus Lauri vaikutti vähän vaivaantuneelta ja yrittikin vähän tavanomaistaan  kovaa linjaa, jolle tuntui olevan yleisössäkin kannatusta.

Aamulla avasin FT:n verkkosivut ja ajattelin, että ehkä pitääkin  olla huolissaan

Toinen punainen lippu oli SVB:n mahtava kasvu, Euroopan pankkiveteraani lisäsi: ”Pankit kasvavat harvoin paljon nopeammin kuin muut. Kun näin tapahtuu, se tarkoittaa, että he ottavat enemmän riskejä.”

SVB:n häviämisestä voidaan ottaa monia oppia – myös sääntelyn näkökulmasta. Mutta yksi asia on varma: se päättää myytin viileästä pankista. ”Tylsä on hyvä, jos se tarkoittaa turvallista”, Holden sanoi.

Tuo lainaus kolumnin lopusta toi mieleeni ylpeydellä esitetyn  OmaSP:n kasvugrafiikan yhtäältä ja toisaalta tuon turvallisen tylsän!