Aivan aluksi pyydän kiittää ministeri Henna Virkkusta aktiivisesta
asian esittelystä. Europarlametissa on tapana aloittaa kiitoksilla. Nyt siirryn varsianis-suomalaiseen tyylliin, kun arvelen ,että ”Kertaus on opintojen äiti” viisauteen
ja / tai toiston tehoon on uskottu tässä
projektissa liikaa.
Taustaksi kerron, että parashankkeen aktiivisina toteuttajina Kaarina ja
Naantali ovat tehneet viisi vuotta sitten kuntaliitokset. Raisio puolestaan hoitaa
Ruskon soten. Kaikki vie aikansa eikä
mikään ole ilmaista. Valtion on voittaja ja vastaanottavien kuntien veronmaksajat
taakan kantajia.
Tähän laajaan selvitystyöhön lähdimme vilpittömässä hengessä
uskoen, että asettamamme edellytykset vaihtoehtojen samanaikaisesta
selvittämisestä kuuluisivat kuntaselvityksen piiriin. Luulimme vilpittömästi vielä
Teidän viime vuoden lopun Turun vierailun aikana näin tapahtuvan.
Toimeksianto ei kuitenkaan vaihtoehtoselvityksiä sisältänyt. Tunnemme tulleemme
petetyksi.
Kuntarakenteen ajaminen sotehärvelin
avulla on huonoa hallintoa ja epäjohdonmukaista. Hallitus, kuten tämän hankkeen
alussa uskalsin uumoilin, on liiallisen
itseluottamuksen omaavan jonglöörin kaltainen: Palloja on liikaa ilmassa ja kiinniottavat
kädet ovat toinen tosiaan tönimässä niin, että pallot satavat suoraan opposition
laariin.
Alusta alkaen olemme moittineet valmistelua siitä, että
laskelmia ehdotettujen järjestelyjen eduista ei ole esitetty. On viitattu, että
ne selvitetään tässä vaiheessa. Maassa on vain yksi Joensuun teoreettinen
laskelma eikä Tampereen selvityksessäkään ole muuta kuin viitteitä siitä, että
tarvetta olisi ja mahdollisuuksia löytyisi. Tiedämme kokemuksesta, että
kuntapuolen pakkosäästöt kuin myös pakkoliitokset kääntyvät veronkorotuksiksi
ja liitosten hyödyt tulevat, jos koskaan tulevat, vasta myöhemmin, ja niin paljon myöhemmin,
että niillä ei ole vaikutusta akuuttiin kestävyysvajeeseen. Jos
luokituslaitokset tämän selitystalouden ottavat todesta, johtuu se niiden asiaan
perehtymättömyydestä.
Monelta suunnalta on lähestytty maakuntamallia vai
kutsuisiko sitä Paras-projektin jatkamiseksi. Sillä näyttää olevan kannatusta
niin sotessa kuin kuntarakenteessa. Sillä
on kannatusta nykyisen valtiollisen opposition piirissä. Suhteelliseen
vallankäyttöön tottuneeseen kunnallishallintoon se istuu hyvin. Ottakaa maakuntamalli
vaihtoehdoksi ja kutsukaa kehysriihessä oppositio mukaan muuhunkin kuin aisankannatukseen.
Kannattaisi lopettaa uusien uusienmallien keksiminen. Vanha viisaus;vanhassa vara parempi.
Vaikka suuren itäisen naapurin rauhaan puuttuminen ei ole
viisasta, niin sanon lyhyesti: Turun seudun kannalta on ollut siunauksellista,
että kehyskunnat ovat menneinä vuosina olleet aktiivisia pientalojen tarjonnassa
silloin, kun kysyntä oli kovinta. Se aika on takana. Nuoret ammattilaiset, nuo
himoitut veronmaksajat, Maailmassa, Helsingissä ja myös Turussa etsivät
tulevaisuutta kaupungin keskustasta. Turku on tämän oivaltanut ja tulosta on syntymässä.
Tiivis keskusta ja koulutettu väestö ovat menestyvien kaupunkialueiden tunnusmerkki.
Kuntaliitoksista ei olisi seudun asukkaille, ei Turun kaupungille eikä kehyskunnille
ja tuskinpa edes valtiolle mitään hyötyä. Kankeus vie joustavuuden ja kitka hävittää
säästöt, mutta pieni kilpailu piristää.
Turulla on menestyksen avaimet kaupungin keskustassa. Ja meillä muilla on kova
työ pysyä tahdissa mukana. Siksi meidän kaikkien pitäisi saada keskittyä omaan hommamme
hoitamiseen näiden lausuntojen ja selvitysten sijasta.
Järjen ääni on hiljainen, mutta itsepäinen, sanoi valtiomies.
Mikko Rönholmin puheenvuoro ministeri Henna Virkkusen kuntauudistustilaisuudessa
Turun Messukeskuskessa 11.3.2014
