Paljon parjattu
innovaatiomoottori on Martin Wolfin kirjareferaatin
otsikko
Ingressissä hän kertoo: Briljantti
selvitys innovaatioiden taustoista kertoo, että rohkeimmat ja suurimat
innovaatioläpimurrot ovat hallitusten tekemiä.
- Tuotannon asukasta kohti määrää elintason. Innovaatio määrittää tuotannon henkeä kohti. Mutta
mikä määrää innovaation? - Perinteisen taloustieteen tarjoaa
abstrakteja malleja; perinteisen viisauden mukaan, vastaus kuuluu, että yksityinen yrittäjyys. Loistava kirjassaan Mariana
Mazzucato, Sussex yliopiston taloustieteen professori, joka on erikoistunut tiede- ja teknologia-asioihin,väittää, että ensimmäinen väite on väärä ja jälkimmäinen epätäydellinen. Kyllä, innovaatioiden
syntymisen liittyy rohkea yrittäjyyttä. Mutta kokonaisuus, joka ottaa rohkeimmat riskit ja saavuttaa suurimman läpimurrot ei ole yksityinen sektori, vaan paljon parjattu valtio. - Eräs vahvimmista esimerkeistä on tieto- ja
viestintätekniikan vallankumous. US National Science Foundationin rahoittama
algoritmi johti Googlen hakukoneeseen. Varhainen rahoitus Applelle tuli
Yhdysvaltain hallituksen Small Business
Innovation Research Programista. Sen lisäksi kaikki teknologia, joka tekee iPhoneista ”älykkäitä”ovat myös valtion varoilla
kehitetty:Internet, langattomat verkot,
GPS(Global positioning system), mikroelektroniikka, kosketusnäyttö ja viimeisimpänä ääniohjatun SIRI henkilökohtainen avustaja.” Apple on pannut nämä, loistavasti
yhteen. Ja nyt se kerää seitsemän vuosikymmenen
aikuiset valtion tukemien innovaatioden hedelmät”. - Kirjassa kerrotaan myös, että öljyliuskeen
höyrykrakkausmenetelmä on ollut valtion tukema hanke. - Tämä kirja on kiistanalainen tutkielma. Mutta se on periaatteessa oikeassa. Valtion roolin väheksyminen innovaation moottorina voi hyvinkin olla hyvinvoinnin
pahin uhka, lopettaa Martin Wolf kirja
referointinsa.
Kuten Sir Martin Wolf toteaa, tutkimuksesta tullaan
olemaan monta mieltä.
Olen muistavinani, että esimerkiksi Björn Wahlroosin käsitys on, ettei teknologia innovaatioilla sinänsä
ole suurta merkitystä hyvinvoinnin kehityksessä: Se on omistajien eli rahoista
päättäjien allokointi, joka ratkaisee. Se on tuota ultra-ajattelua ja tietenkin oman
toiminnan ja siitä saadun ansion puolustelua ensisijaisesti.
Mutta innovaatioiden hyödyntäminen ja niiden markkinoinnissa on varmasti rahan
ohjaavalla voimalla merkitystä. Mutta ilman peruskeksintöjä ei tietenkään olisi
mitään hyödynnettävää ja on myös selvää, että rahan ansaintalogiikka ei tykkää
riskeistä eikä pitkistä takaisinmaksuajoista. Eikä rahan omistajalla ole
myöskään yhteisen hyvän intressejä muulloin
kuin silloin, kun niistä on itselle hyötyä. Senhän osoittavat kirjankin esimerkit.
Joten yhdistelmänä – innovaation julkinen rahoittaminen/ tekeminen ja sen yksityinen
hyödyntämisen salliminen – on hieno yhdistelmä.
Näissä yhteyksissä muistelen meidän ylpeytemme
Nokian menestyksen polkua. Sielläkin on käytetty kaikkea muiden siis
ulkomaiden kehittämää, tekstiviesti taitaa olla lähes ainoita alaan liittyvä suomalainen
keksintö. Mutta ei Nokiaakaan olisi ilman valtion apua pärjännyt ainakaan
alkuun. On tarvittu valtion rahoitusta, mutta ehkä vielä tärkeämpää oli
käytännön kannalta, että Suomi oli sopivan kokoinen pilottimaa ja Suomen Tele
ja muut valtiolliset järjestelmät tekivät käytännön tasoisen kokeilu- ja
kehitystoiminnan helpoksi. Mihail Gorbatshovin tiiliskivellä soitto oli hallitusten
välistä maailman markkinointia. Kuva elää edelleenkin: Kaikki tämä loi pohjaa
maailmalle menolle, jota ehkä tällä pastalla kerrottu englannin valinta
kieleksi edesauttoi.
Konsensus Suomi pystyi
innovaatioihin eivätkä keskitetyt sopimuksetkaan tappaneet yrittäjyyttä. Näinä
aikoina voisi ajatella, että kannattaa yrittää monella tavalla, ei vain yhdellä
ainoalla -yksityisellä.
