Mennyttä viikkoa hallitsi vaalitulosten jälkeen hallituksen kehitysriihi ja paavin hautajaiset.
Niistä uutisoidaan monipuolisesti kuvin ja sanoin. Muuttamia osuvia sattumia Pilapiirtäjän käsitys
”
Hallitus ilmoitti, että suurituloisille on tulossa tuntuva veronkevennys. Ideana on, että kun ihmiselle, jolla on miljoona, annetaan satatuhatta, hän ostaa itselleen kolme kiloa enemmän jauhelihaa kuin jaksaa syödä sekä ylimääräisen t-paidan. Näin talouden rattaat alkavat pyöriä. Roope Lipasti TS 26.4.2025
Lyhyesti: median talouskeskustelu on väsynyttä setäilyä. Siihen tarvittaisiin kipeästi uutta voimaa yliopistojen taloustieteiden laitoksilta tai Mika Malirannan ja Aki Kangasharjun putiikeista. Median pitäisi kaivaa esiin nuoria vihaisia tohtoreita.
Heikki Pursiainen Hs
Melkein tilauksesta jo ennen Pursiaisen kommenttia Demokraatti lehdessä oli artikkelikuvan mukainen kuttu aiheesta:
Käytännössä käyttöön tulisi ottaa investointien kultainen sääntö, jonka mukaan julkiset investoinnit olisivat budjettirajoitteiden ulkopuolella eli niitä voisi rahoittaa velalla.
Jotta Suomen talouden tuotantokuilu saataisiin suljettua ja työttömyys painettua vuonna 2022 vallinneeseen kuuteen prosenttiin, Kyyrönen, Holappa ja Lainà esittävät neljän miljardin euron julkista investointiohjelmaa. Tämä elvyttäisi talouskasvua ja olisi siten realistisempi keino laskea Suomen julkista velkasuhdetta.
Ohjelmassa ohjattaisiin rahaa väylien kunnossapitoon, asuntorakentamiseen ja koulutukseen. Lisäksi ohjelmassa tuettaisiin yrityssektorin investointitoimintaa julkisen pääomasijoittamisen ja vihreän teollisuuspolitiikan kautta.
Kirjoittaja on asiantuntija Uuden talousajattelun keskus UTAKissa.
Presidenttimme Aleksander Stubb esiintyi asiallisesti ja arvokkaasti. Toivotavasti hän ei kuiskuttelussaan luvannut mitää Roope Lipastin pelkäämää:
”Yhdysvallat oli tilaamassa Suomelta jäänmurtajia. Diili on sellainen, että Suomi rakentaa ne ja antaa palkaksi Yhdysvalloille Lapin, niin sitten ollaan sujut. ”