Keijo Virtanen syntyi
Naantalissa 28.8.1945 ja kävi kansa- ja oppikoulunsa Naantalissa. Virtasen asuivat ensin Puistotiellä ja sitten nykyisen
kaupungintalon paikalla olleissa kaupungin vuokrataloissa. Keijo urheili Naantalin Löylyssä, osti Tex Willerinsä Rautatieaseman
kipsalta, kävi elokuvissa NTY:n Kinossa ja kuunteli Elvistä kotona. Hän oli tavallinen virtanen.
Hän on pitkäaikaisin yliopiston rehtori Suomessa
15 –vuotinen
ura on vertaansa vaille ja niinpä me mieluusti julistamme , että Keijo on
Naantalin lahja Turulle. Yliopisto kehittyi ja kukoisti ja sai palautettua
hammaslääketieteen opetuksen Turkuun ja käynnisti diplomi-insinöörikoulutuksen
yliopistossa ja vielä kautensa lopuksi sai aikaan fuusion Turun
Kauppakorkeakoulun kanssa. Keijo
Virtanen oli sivistysyliopiston rehtori, mutta silti ymmärsi laaja-alaisuuden
ja yliopiston ja muun yhteiskunnan yhteistyön merkityksen.
Vaatimaton, mutta aikaansaapa.
Me naantalilaiset tässä ystävällis-toverillisessa
kanssakäynnissä mielellämme muistutamme turkulaisia siitä, että olemme heille
antaneet parastamme Keijo Virtasen muodossa. erityisesti näin teemme silloin
kun turkulaiset kehuvat omalla Pariisin Yliopiston rehtorilla Olavi
Maununpojalla.
Olavi Maununpoika hoiti kansakuntansa edustajana Pariisin yliopiston
rehtorin virkaa joulukuusta 1435 maaliskuuhun 1436. Tämä on turkulaisten
ylpeyden aihe olikin syntynyt Piikkiön Rengossa, josta juuret ehkä johtivat
Rymättylän Röölään. Naantalissa päivänsä
päättänyt piispa Mauno II Tavast rahoitti Olavin opiskeluja. Rehtorin kausi
kesti siis n. 15 viikkoa. (Wikipedian
tietoja)
Keijo Virtanen oli Turun Yliopiston rehtorina 15 vuotta siis 50 kertaa kauemmin.
Keijo Virtanen on kansainvälinen kulttuurihistorian tutkija.
Hänen näkemyksiään kannattaisi kuunnella villinä vellovat maahanmuuttokeskustelun
tyrskyjen keskellä; Turun Sanomien syntymäpäivähaastattelussa paaluttaa asioita
historioitsijan perspektiivillä:
Suomalaiset
ovat aina muuttaneet paremman elintason toivossa ja muuttavat edelleen.
Suomalaiset toivovat, että heitä kohdellaan kunnolla. ei ole hyvä jos väestö kutistuu,
viime vuonna ensikertaa suomalaisten määrä väheni vaikka väkiluku kasvoi.
Keijo Virtanen kuuluu suuriin ikäluokkiin.
Elokuun 1945
viimeisellä viikolla tehtiin Suomen syntyvyysennätys. Se tiesi ahtautta ja
niukkuutta kaikkialla, mutta erityisesti työläisperheissä. Toisaalta se synnytti myös yhteenkuuluvaisuutta ja niinpä Keijon
vetämänä kokoontuvat hänen lapsuudenaikaiset Kaupungintalon kakarat
vieläkin.
Aktiivisesti Naantalin asialla
Keijo on aktiivisesti osallistunut Naantalin elämään pitämällä monissa
kaupungin ja yhdistysten juhlissa esitelmiä ja juhlapuheita ja lupautumalla
kaupungin historiatoimikunnan vetäjäksi. Juuri nytkin hän johtaa Naantalin
Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlatoimikuntaa. Puolueisiin sitoutumaton ja korkeassa
akateemisessa asemassa oleva Keijo on suostunut NTY:n juhlien puheiden
pitäjäksi. Arvostamme sitä.
Ei itsensä ylentäjä, mutta luottamusta herättävä
Keijo itse luokittelee menetystään sattuman kautta
tulleeksi; uranvalinta johtui siitä, että historian opiskelun voi aloittaa
sotaväen jälkeen kesken lukuvuotta ja siirtolaisasioihin hän joutui kyselyn
postittajan kesätyön kautta. Yhteisen ruotsinkielen opettajamme sanoin: Blygsamhet är undomens prydnad .
Keijon veljen Joukon kanssa mielestämme luonnontieteellisempien aineiden opiskelijoina
tunsimme huolta, että mitä töitä kiltti humanisti Keijo mahtaa saada. Niin vähän
me tulevasta tiesimme.
Professorin virkaan nimittäminen ja rehtoriksi valinta toistuvasti
kertoo sekä opillisesta lahjakkuudesta, että luottamusta herättävistä henkilökohtaisista
ominaisuuksista.
Muistelen ilolla sitä, että olen saanut Keijon kanssa käydä koulua, urheilla ja
tehdä työtä. Myöhemmissä käänteissä on apua aina tullut tarvittaessa ja
yhteydenpito on avittanut pyrkimyksiäni yhteisten asioiden parissa.
Mutta
näissä virkatodistuksen osoittamissa lukemissa on merkittävintä, että kaveruus jatkuu.
mr
