SAK:n Kiky-kello on hyvä idea. Se kertoo asiasta fiksulla ja ymmärrettävällä tavalla. Hyvä Jarkko!
Palkansaajat ovat auttaneet Suomen kilpailukyvyn saavuttamisessa. Kun se nyt on kunnossa olisi tietenkin oikein, että näin reaaliansioiden laskun aikana olisi oikein, että hyviä tuloksia takovat yritykset ottaisivat vuorostaan vastuuta.
Poliittisesti tämä on mielenkiintoinen – kuuma puuro: Tässä alla Teollisuusliiton kyselyn tulokset
Toivotaan, että Keskusta taas kerran pettäisi ja vaihtaisi kantansa. Palkansaajan valintaa eduskuntavaaleissa tämä helpottaa.
Sitten otsikon toiseen osaan Kekyyn. Jaakko Lyytinen kirjoittaa HS 13.02.2023
Keskittymiskyvyn katoaminen on globaali ilmiö, ja se uhkaa hukuttaa miljardit ihmiset.
Johann Hari haastatteli kirjaansa varten 250 asiantuntijaa ympäri maailmaa. Havainnot ovat puistattavia. Keskittymiskyvyn romahduksella on vakavat seuraukset. Fyysinen ja henkinen uupumus kasvaa, manipuloiva ja koukuttava teknologia valtaa mielemme.
Myös moniajo eli useamman asian ajatteleminen yhtä aikaa on harhaluulo. Kuvitellussa moniajossa ihmiset todellisuudessa vaihtavat jatkuvasti asiasta toiseen ja ohjelmoivat samalla aivonsa uudestaan. Jatkuva vaihtaminen heikentää keskittymiskykyä. Suoritusteho laskee, toiminta hidastuu.
Vaarassa on myös ongelmanratkaisukyky, Hari kirjoittaa. Keskittymiskyvyttömät ihmiset eivät saa ratkottua ilmastonmuutosta, vaan etsivät mieluummin yksinkertaistettuja vastauksia mutkikkaisiin kysymyksiin.
Kysyin keskittymiskyvystä myös Twitterissä. Äärimmäisen epätieteellisen, sadan vastaajan kyselyni perusteella kolme neljästä arvioi oman keskittymiskykynsä heikentyneen viime vuosina. Syyt olivat tuttuja: avokonttorit, pikaviestimet, uutistarjonta.
Minulla olisi ehdotus.
Nyt tarvittaisiin keky eli keskittymiskykysopimus, joka parantaisi sekä hyvinvointia että kilpailukykyä.
Tämä aikamme tarjoaa niin paljon nk. tietoa kaikista mahdollisista tuuteista, että emme sitä pysty käsittelemään ja siksi sorrumme helppoihin lainaratkaisuihin.
Juuri nyt kun äänestäjät valmistautuvat tärkeisiin valintoihin tarvittaisiin keskittymiskykyä; pysähtymistä – tuumaustaukoa esimerkiksi kysymällä itseltä: Puolue vai ehdokas?
Kyllä v a i ei.
Vaikeutta kerrakseen, kaksi vaihtoehtoa.
Vaikea valita, ehkä peräti väärin muotoiltu kysymys.
Eipä olisi hauskaa jos puoliso olisi kokoomuslainen, saati
perussuomalainen. Väkisin ei saisi (edes vastausta).