Vanhan seurakuntatalon, entisen vapaa-aika tullin, nykyisen Naantalin teatterin rakennuksen alla olevan tontin eriskummallinen tarina kulkee näin:
Teatterinjohtaja Teija Söderlundille ilmoitetaan elokuun lopulla, että valmistautukaa lähtemään ei heti, mutta ensi 2020 keväänä. Asia kummastuttaa kuulijaa, kun ei mistään ei löydy päätöksiä.
On kerrottu, että asiaa oli käsitelty kaupunginhallituksen konsernijaostossa ja joissakin keskuteluissa, jota kutsutaan poliittiseksi ohjaukseksi / ohjeistukseksi.
Sitten alkaa nopea päätöksenteko, joka päättyi valtuustoon 11.11.2019. Nyt asiasta on tehty seuraavat päätökset:
- Naantalin kaupunginhallitus on sitoutunut myymään Naantalin kaupungin, 3. kaupunginosassa (Kantakaupunki) korttelissa 55 sijaitseva tontin 4 (529-3-55-4), osoitteessa Tuulensuunkatu 27,
Tontin pinta-ala on 1 069 m2 ja rakennusoikeus on 2 050 k-m2
Asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL10). Kauppahinta on neljäsataakymmenentuhatta (410 000) euroa. Hinta on ARA perusteinen. - Naantalin valtuusto on päättänyt vuokrata Naantalin kaupungin 3. kaupunginosassa (Kantakaupunki) korttelissa 52 sijaitseva tontti 5 (529-3-52-5) osoitteessa Luostarinkatu 30, 21100 Naantali.
Tontin pinta-ala on 837 m2.Tontti on 7.10.2016 voimaan tulleessa asemakaavan muutoksessa (Ak-334) osoitettu Autopaikkojen korttelialueeksi (LPA).
Vuokralainen maksaa vuokranantajalle vuotuista vuokraa, joka on tuhat viisisataa (1 500) euroa (perusvuokra).
Nurinkuriset suhteet herättivät uteleiaisuuden.
Naantalin maanvuokrat ovat päätöksenmukaisesti 5,7 prosenttia tontin hinnasta. Joten pysäköintitontin hinnaksi tulee myyntihinnaksi 26.315 euroa, joka on siis 15 osa viereisen tontin myyntihinnasta.
Rakennettavan tontin kaupan on tehnyt kaupunginhallitus ja jälkimmäinen kauppa on tuotu valtuustoon asti.
Tämä on hämmästyttävä asia. Se on vastoin tavanomaista logiikkaa, jonka lähtökohtana on suuremmat ja tärkeimmät asiat päätetään korkeimmalla päätöksentekotasolla.
Miten kuitenkin Naantalissa voi näin käydä.
Ensiksi sanon, ettei omasta mielestäni näin pitäisi voida tapahtuakaan.
Mutta kaupunginhallitus on tulkinnut mahdollisesti omaperäisesti – tämä on siisti selitys – hallintosäännön kohtaa, jossa sanotaan, että kaupunginhallitus päättää asemakaavatonttien hihnoittelusta ja luovutusperiaatteista, siten, että se sallisi myös myymisen.
Yhdestä tontista tehty esisopimus myynnistä ei ole päätös hinnoittelusta ja luovutusperiaatteita. Se on myyntipäätös., josta ei ole mainintaa hallintosäännön hallituskohdassa.
Naantalin hallintosäännön mukaan Kaupunginjohtaja päättää asemakaavoitetulla alueella sijaitsevien rakentamattomien tonttien myynti ja vuokraaminen kaupunginhallituksen vahvistamien yleisten perusteiden mukaisesti.
Päätöstä ei ole tehnyt kaupunginjohtaja eikä hän olisi voinutkaan myyntipäätöstä tehdä, kun ei ole olemassa kaupunginhallituksen vahvistamia yleisiä perusteita., jota myyntipäätöksen tekeminen vaatisi.
Kaupunginhallituksen päätös ei ole hallintosäännön kirjaimen mukainen. Kaupunginhallituksen päätös ei ole myöskään tavanomaisen tärkeystarveharkinnan mukainen, koska vuokraamista koskevissa säännöksissä yli 15 vuoden mittaisten vuokrasopimusten päättäminen kuuluu valtuustolle.
Tehdään nyt sellainen selventävä ajatuskoe: Jos kaupunki olisi vuokrannut rakennettavan tontin 46 vuodeksi, olisi päätös pitänyt tuoda valtuuston päätettäväksi. Tästä voi helposti päätellä, että tehty myynti ei ole ollut hyvän hallintotavan mukainen ja tuskin päätös on edes laillinen.
